Talous elpyy – millainen arkielämä koittaa, kun korona väistyy?

Korona on muuttanut elämäämme ja arkeamme monella tavalla. Vuosi 2021 tulee onneksi näillä näkymin olemaan edeltäjäänsä parempi, ja talouden elpyminen lähtee kunnolla käyntiin.

Elpyminen tosin painottuu vuoden jälkipuoliskolle ja lähikuukaudet saamme vielä kärvistellä koronan ja rajoitusten kanssa. Isossa roolissa on rokottamisessa edistyminen, ja kuinka nopeasti se mahdollistaa rajoitustoimien poistamisen.

Elpymisen lähtiessä kunnolla käyntiin on todella mielenkiintoista seurata, mitkä koronan aiheuttamat muutokset ihmisten käyttäytymisessä jäävät pysyvimmiksi ja missä asioissa palataan vanhaan tekemisen meininkiin.

Seurattavia kehityskulkuja on monia; työ- ja vapaa-ajan matkustus, verkkokauppa, digitalisaatio, etätyöt jne. Jos kaksi suosikkia pitää valita, niin itse aion seurata suurella mielenkiinnolla ihmisten lomailua ja etätöiden tekemistä – molemmat asioita, jotka myös tuntuvat voimakkaasti ihmisten arjessa – ainakin omassani.

Joko hiekkaranta ja Pina colada kutsuvat?

Ulkomaille matkustaminen koki ennen näkemättömän pudotuksen viime vuonna, kun rajat suljettiin. Suomalaiset eivät päässeet aurinkomatkoilleen, mutta vastaavasti myöskään ulkomaiset turistit eivät päässet Suomeen.

Ulkomaisten turistien yöpymiset suomalaisissa majoitusliikkeissä vähenivät tammi-marraskuussa lähes 65 prosenttia vuodentakaisesta. Tämä on ollut kova kolaus monelle matkailualan yritykselle. Onneksi kotimaan matkailu on pehmentänyt iskua.

Oma kokemukseni koronavuoden lomailusta oli kaksijakoinen. Kesä kotosuomessa oli kiva, ja mukavaa oli myös nähdä, että kotimaiset turistit toivat ihan uudenlaista kesäpöhinää monelle paikkakunnalle.

Koronan keskellä arvostus Suomen luontoa, puhtautta ja eritoten väljyyttä ja tilaa kohtaan kasvoi. Mutta täytyy myöntää, että marraskuun pimeydessä lomamatka aurinkoon olisi tehnyt hyvää.

Rajasulkujen ja tartuntapelon hiljalleen vähentyessä vuoden mittaan, on jännä seurata, kuinka ihmisten matkustusinto heräilee. Pientä vihjettä tästä antaa jo joulukuun kuluttajabarometri, jonka mukaan reilu 30 prosenttia suunnitteli ulkomaanmatkaa seuraavan puolen vuoden sisällä. Taso on toki matala, normaalisti ulkomaanmatkaa suunnittelee 60 - 70 prosenttia kotitalouksista. Mutta matkustusaikeissa nähtiin jo pientä värähdystä ylöspäin syksyn pohjatasoilta.

Itse uskon, että ihmisten halu nähdä maailmaa ja suomalaisten kaipuu lämpöön on niin suurta, että ulkomaanmatkailu kyllä elpyy nopeastikin. Mutta saavutetaanko koronaa edeltänyt lähtötaso, se ei ole itsestään selvää. Koronakriisin myötä moni löysi kotimaan kohteet, ja osa saattoi yllättyä positiivisesti.  

Kansantalouden kannaltakaan asia ei ole ihan merkityksetön. Suomen matkustustase ennen koronaa oli negatiivinen, mikä tarkoittaa, että suomalaiset lomailijat käyttivät enemmän rahoja ulkomailla kuin ulkomaiset lomailijat toivat Suomeen.

Kansantaloudella on siis voitettavaa, jos lomailurahoja käytetään entistä useammin kotimaassa - toki myös ulkomaisten matkailijoiden tuomat eurot ovat enemmän kuin tervetulleita.

Koronakriisin aikana on monessa paikassa toitotettu, että kriiseillä on tapana voimistaa käynnissä olevia trendejä. Ehkäpä koronakriisi antoi myös matkailulle sysäyksen isompaan muutokseen. Jo ennen koronakriisiä ilmassa oli merkkejä massaturismin ja pikalomien trendikkyyden hiipumisesta ja osa kuluttajista poti lentoahdistusta.

Ehkäpä matkanjärjestäjät ovatkin käyttäneet koronavuonna vapautuneen ajan kehittääkseen entistä vastuullisempia tapoja matkustaa, jolloin ihmiset voisivat jatkossa lomailla entistä paremmalla omatunnolla.

Etätöiden ankeus ja ihanuus

Korona pakotti etätöihin oikeastaan kaikki, joille se oli vaan mahdollista. Suomessa siirtymä sujui suhteellisen tuskattomasti, ja se varmasti osaltaan selittää Suomen talouden suhteellisen hyvää kehitystä vuonna 2020.  

Etätöiden teko tuntuu myös jakavan ihmisten mielipiteitä: osa tykkää ja osa ei. Itse kuulun vahvasti ensimmäiseen koulukuntaan. Kun pitkät työmatkat ovat jääneet, arki soljuu aiempaa rauhallisemmin ja töitä voi tehdä aiempaa enemmän omaan tahtiin. On myös mukava nähdä lapsia muutoinkin kuin vasta illallispöydässä.

Kysymys etätöiden hyvyydestä tai huonoudesta ei varmastikaan ole mustavalkoinen. Koronavuosi toimi hyvänä ”koelaboratoriona” niin työnantajille kuin työntekijöille sitä, että minkälaiseen työhön etätyö sopii paremmin ja minkälaiseen huonommin.

Myös me ihmiset olemme erilaisia, toinen on etänä tehokkaampi ja keskittymiskyky on huipussaan, kun toinen taas kaipaa sosiaalisia suhteita ja asioiden sparrailua kollegoiden kanssa. Koronan helpotettua uskon, että etä- ja lähitöiden välillä löytyy uusi balanssi, jossa etätöitä tehdään aiempaa enemmän.

Tällä voi puolestaan olla vaikutuksia niin ihmisten asumisratkaisuihin kuin myös palvelurakenteeseen. Itsellä esimerkiksi korona-aikana kulutus on keskittynyt enemmän kotia lähellä oleviin palveluihin. Myös mökkipaikkakunnan palvelut ovat tulleet entistä tutummiksi.

Pienikin muutos yksittäisen ihmisen kulutustavoissa, voi kumuloituneena olla palveluntarjoajille iso muutos, jos moni muukin tekee samansuuntaisia liikkeitä.

Koronan helpottaessa ihmisten elämä palautuu lähemmäs sitä, mitä se oli ennen koronaa. Pysyviäkin muutoksia kuitenkin jää, ja niitä alamme hahmottamaan vuonna 2021 aiempaa selvemmin.

Muutoksilla voi olla kerrannaisvaikutuksia, jotka muuttavat asioita enemmän kuin ehkä osaamme nyt arvatakaan. Yritysten kannattaakin olla nyt valppaana aistimassa kuluttajien haluja ja arvostuksia.

Henna Mikkonen