Koronakriisin iskiessä viime keväänä juttelin erään toimittajan kanssa siitä, miten kriisi vaikuttaa kotitalouksien rahatilanteeseen. Toimittaja kertoi, että heidän perheessään oli varmuuden vuoksi tehty laskelmia, miten perheen rahatilanne muuttuisi, jos toinen vanhemmista jäisi työttömäksi.
Havahduin itsekin miettimään oman perheemme tilannetta. Hieman hävettää tunnustaa, mutta en ollut aiemmin ajatellut asiaa omalta kohdaltani, vaikka työni puolesta kannustan ihmisiä varautumaan erilaisiin elämän tuomiin yllätyksiin myös raha-asioidensa osalta.
Hävettää myös tunnustaa, ettei minulla oikeastaan ollut aavistustakaan siitä, paljonko tuloni putoaisivat, jos työttömyys tai vakavampi sairaus iskisi kohdalleni.
Valtaosa uskoo tietävänsä, paljonko tulot tippuisivat
Minulla taitaa olla syytäkin häpeillä tietämättömyyttäni, sillä kuulun vähemmistöön. Teimme Säästöpankissa nimittäin kyselytutkimuksen siitä, tietävätkö ihmiset paljonko heidän tulonsa tippuisivat esimerkiksi työttömyyden tai sairauden iskiessä ja kuinka varautuneita he siihen ovat.
Kyselytutkimuksemme mukaan 73 % palkansaajista tietää joko tarkkaan (18 %) tai ainakin suurin piirtein (55 %) kuinka paljon heidän tulonsa putoaisivat, jos he joutivat työttömiksi tai sairauspäivärahalle. Mielestäni tämä on yllättävänkin iso osuus. Ehkäpä koronakriisi on saanut ihmiset miettimään taloutensa riskejä ja selvittämään asian.
Luulo ei ole tiedon väärti, joten kannustan kaikkia varmistamaan, miten omalla kohdalla tuloille kävisi. Näppäriä laskureita löytyy esim. seuraavilta verkkosivuilta työttömyyskassan päivärahalaskuri ja Kelan päivärahalaskuri.
Hyvätuloiset herätys!
Kyselytutkimuksemme mukaan pienituloiset (alle 13 500/vuosi tienaavat) ovat keski- ja suurituloisia paremmin tietoisia tulotasonsa pudotuksesta. Pienituloisista 32 % sanoo tietävänsä tarkkaan, miten tulojen romahtaminen vaikuttaisi omaan talouteen.
Tämä on mielestäni ymmärrettävää, sillä pienituloiset joutuvat muutenkin tarkemmin pohtimaan rahojen riittävyyttä ja riskitietoisuus voi siten olla korkeammalla. Samalla tämä on myös ilahduttavaa, sillä usein eri kyselytutkimuksessa nousee esiin, että suurituloiset ovat osaavampia talousasioissa. Tässä asiassa pienituloiset vaikuttavat kuitenkin olevan fiksumpia.
Suurempituloisilla toki on yleensä paremmat taloudelliset puskurit vastaanottaa taloudellisia yllätyksiä, mutta oman talouden sopeuttaminen voi olla edessä myös hyvätuloisilla ja tehdä kipeääkin. Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän tulotaso suhteellisesti tippuu työttömyyden kohdatessa.
Kolmikymppiset varautumisen mestareita
Kysyimme myös, kuinka ihmiset ovat varautuneet mahdolliseen tulojen pudotukseen. Valtaosa, eli 66 %, palkansaajista on jollain tavalla varautunut. Yleisin varautumisen keino on säästäminen ja sijoittaminen. Myös kulutusta on moni valmis sopeuttamaan.
Yllättäen parhaiten varautuneita olivat 30–39-vuotiaat, joista 72 % on varautunut jotenkin tulotason pudotukseen. Tämä ikäryhmä eli lapsuuttaan lama-ajan Suomessa ja se on varmasti jättänyt monella tapaa jälkensä ihmisten ajatusmaailmaan. Ehkäpä lapsuudessa koettu lama on jättänyt näihin nuoriin aikuisiin varovaisuuden jäljen ja halun varautua myös taloudellisesti vaikeampiin aikoihin?
Tai sitten elämäntilanne on tässä ryhmässä sellainen, että se herättää halun varautua. Moni hankkii tässä iässä lapsia ja ehkä se ensimmäinen oma kotikin on hankittu ja asuntovelka painaa harteita. Oli syy mikä tahansa, peukut kolmikymppisten varautumiselle!
Varautuminen on viisautta
Suomessa on muiden Pohjoismaiden tavoin hyvä sosiaaliturva, ja kukaan ei jää täysin heitteille, vaikka taloudellinen ahdinko omalle kohdalle tulisikin. Tulotaso kuitenkin putoaa vääjäämättä, jos työttömyys tai vakavampi sairaus iskee. Vaikka ikäviä asioita ei ole kiva ajatella, on tästä riskistä hyvä olla tietoinen ja siihen on myös hyvä jotenkin varautua.
Taloudellisesti erilaisia varautumisen keinoja voivat olla säästäminen, sijoittaminen, vakuutukset, omien tulonlähteiden monipuolistaminen jne. Ei myöskään kannata unohtaa ei-rahallisia varautumiskeinoja: työttömyyden riskiä voi pienentää pitämällä hyvää huolta osaamisestaan tai sairauden riskiä puolestaan pitämällä huolta terveydestään ja henkisestä hyvinvoinnistaan. Yllätyksiä voi silti tapahtua ja fiksu varautuu niihin.
Henna Mikkonen
Kommentoi