Suomalaisista maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä! Näinkin merkittävä julkistus meni tammikuun lopulla monelta ohi, koska julkinen huomio on edelleen niin tiukasti koronassa ja sen torjunnassa.
Suomen Pankki oli joka tapauksessa tehnyt ison työn talousosaamisen kansallista strategiaehdotusta varten. Se kokosi koko viime vuoden ajan näkemyksiä talousosaamisen katvealueista yksityistalouden parissa toimivilta viranomaisilta, järjestöiltä ja tutkijoilta.
Talousosaaminen sulautuu osaksi kansalaistaitoja, lähes kohdusta hautaan. Yksilön tasolla se on aika näkymätön ominaisuus, niin kauan kuin asiat sujuvat. Otsikoita syntyy vasta osaamisen puutteesta – kun kärsitään maksuhäiriöistä, holtittomasta lainanotosta tai päädytään talousrikosten uhriksi.
Henkilökohtaiset talousongelmat kulkevat käsi kädessä muun syrjäytymisen kanssa. Suomen Pankin analyysistä löytää saman eriytymiskehityksen kuin yhteiskunnassa muutenkin: työllisyydessä, ihmissuhteissa ja yleisessä hyvinvoinnissa.
Talousvalistustyön perimmäinen haaste onkin se, että kohderyhmiä, jotka sitä eniten tarvitsevat, on äärimmäisen vaikea tavoittaa millään viestinnällä. Näissä tapauksissa tehokkaimmat lääkkeet ovat peruskoulun ja sosiaaliturvan puolella.
Talousosaamisen kehittämisessä ei saa unohtaa hiljaista enemmistöä, joka hoitaa tunnollisesti veronsa ja velkansa. Heidänkin elämänsä on silti kaikkea muuta kuin taloudellisesti huoletonta, finanssikriisin ja pandemian jälkimainingeissa.
Harva voi enää luottaa pitkään työuraan saman työnantajan palveluksessa. Mitä pätkätyöt tai kevytyrittäjyys tarkoittavat oman talouden riskinhallinnalle?
Tai oman asunnon rahoittamiselle. Suomalaiset nostivat joulukuussa enemmän asuntolainoja kuin koskaan vastaavana aikana. Ensikertalaisilla ei ole kokemusta lainanhoidosta ennen nollakorkojen aikaa. Mikä on kotitalouksien varautumisaste korkojen paluulle?
Myös piensijoittajan toimintaympäristö on mullistunut. Lainarahaa on tarjolla vain muutaman klikin takana. Jonkun kummipoika teki isot tuotot sosiaalisen median masinoimalla Gamestopin osakkeella ja sitä ennen bitcoineilla. Digimaailman houkutukset ovat monet.
Riskit eivät saa estää tarttumasta vakaisiin mahdollisuuksiin oman varallisuuden kasvattamiseksi. Yli 150 000 avattua osakesäästötiliä kertoo, että esimerkiksi suora osakesijoittaminen kiinnostaa suomalaisia, kun se tehdään verotuksellisesti kannustavaksi.
Talousosaaminen astuu aina kuvaan, kun tavispalkansaaja tai -sijoittaja punnitsee eri varallisuuserien soveltuvuutta itselleen. Puolueetonta tietoa ja neuvoja on oltava helposti saatavilla juuri oman talouden kriittisisissä päätöstilanteissa.
Nuoret erottuvat joukosta niin uusina osakesäästäjinä kuin vaikka taloyhtiölainojen velallisina. Molemmat ovat tyypillisiä talouden taitolajeja, joihin on lähdettävä vain riittävän osaamisen kanssa.
Antti Oksanen
Mielenkiintoista on kuitenkin, että SP:n ehdotuksen mukaan talousosaamisen strategian johtaminen sopii Suomessa luontevimmin oikeusministeriön hoidettavaksi. Indikoiko ministeriövalinta sitä, että talousosaamisen on enemmän kuluttajansuojelu- ja lainsäädäntökysymys kuin nuorten ja aikuisten opetus- ja koulutuskysymys.
Opettajat ja nuoret näkevät, että talousosaamisen opetus kouluissa on tärkeää. TAT:n tutkimuksen (2019) mukaan 94 % opettajista ja 90 % nuorista oli tätä mieltä. Silti vain 29 % opettajista ja 21 % nuorista pitää oman koulun antamia talousosaamisen valmiuksia riittävinä.
Toivottavasti talousosaamisen kansallisessa strategiassa löydetään tähän uusia näkökulmia.
Kommentoi