Monet hyvät julkiset hankkeet ovat kaatuneet huonoon tekniseen toteutukseen. Mieleen tulevat esimerkiksi kansalaisen sähköinen henkilökortti ja valtakunnallinen potilastietoarkisto.
Molempien hankkeiden valmistuminen kesti kymmenkunta vuotta. Sillä välillä ehtivät muuttua vastuulliset viranomaiset, järjestelmätoimittajat, ohjelmointitekniikat ja päätelaitekanta.
Julkishallinnon näytöt suurten järjestelmähankkeiden läpiviennistä ovat surkeita. Valtiontalouden tarkastusviraston johtava tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen arvioi aikoinaan hankkeiden ajautuvan ”järjestään kaaokseen”.
Seuraavaksi vaarassa on kansantalouden kannalta elintärkeä positiivinen luottorekisteri.
Jos rekisteri toteutuisi oikeusministerille jätetyn tuoreen esityksen pohjalta, se tarjoaisi luotottajalle kauan kaivatun kokonaisnäkymän velallisen taloudelliseen tilanteeseen. Rekisteri kattaisi kaikki tulot ja velat, ovat nämä sitten kulutukseen tai asumiseen otettuja.
Toiseksi rekisteri ehkäisisi vastuutonta pikavippausta luottokelvottomille henkilöille. Toisin sanoen se säästäisi monet perheet elinikäiseltä velkavankeudelta ja murheelta. Suomessa on lähes 380 000 kuluttajaa, joilla on maksuhäiriö.
Ylivelkaantumisten määrä on kasvanut läpi nousukauden, joten arvata voi mitä tapahtuu laskusuhdanteessa. Talouden käänne koittaa varmasti ennen vuotta 2023, jolloin positiivinen luottorekisteri voisi selvitysmiesten mukaan astua lakina aikaisintaan voimaan.
Rekisterin ylläpito menisi todennäköisesti Verohallinnolle, joka edustaa julkisen digiosaamisen kärkeä. Verohallinto vastaa myös jo valmiiksi kaikkien veronmaksajien tulorekisteristä.
Verohallinnon hankeputki on kuitenkin entuudestaan tukkoinen, kun virasto valmistautuu alustatalouden aikaan. Onko edes viiden vuoden toteutusaikataulu realistinen positiiviselle luottorekisterille viranomaisvoimin?
Yksityisten toimijoiden onnistuminen isoissa rekisterihankkeissa ei ole myöskään taattu. Aikataulut ja budjetit kuitenkin pitävät keskimääräistä paremmin pörssiyrityksissä, joiden omistajat ja sijoittajat mittaavat johdon onnistumista vähintään joka vuosineljännes.
Siksi olisi tutkittava myös kaupallisten palveluntarjoajien osaaminen ja niiden järjestelmät ennen lopullisia päätöksiä positiivisen luottorekisteristerin hallinnoijasta.
Suomen Asiakastieto liputti jo omaa kokemustaan reaaliaikaisen luottotiedon kokoajana. Samaa on omalla sarallaan koettanut tehdä Arvopaperikeskusta pyörittävä Euroclear Finland, jolla on mielestään paras järjestelmä asunto-osakkeiden sähköiseen säilytykseen.
Lainsäätäjät eivät ole toistaiseksi lämmenneet markkinatoimijoille. Luottorekisterin osalta selvitysmies viittasi tietoturvaan ja kustannuksiin. Yksikään vakiintunut yritys ei voi kuitenkaan olla leväperäinen tietosuoja- ja tietoturvakäytännöissään.
Eikä rekisterin pyörittämisen tarvitse olla joko-tai. Julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksista puhutaan paljon mutta tehdään liian vähän.
Jos kaikkia vaihtoehtoja ei punnita huolella, niin positiivinen luottorekisteri on viidenkin vuoden päästä olemassa vain paperilla. Se tarkoittaa kymmeniä tuhansia holtittomia lainoja ja ylivelkaantuneita lisää.
Antti Oksanen
Kommentoi