veronmaksajat.fi

VEROT

Vuokrattu hallirakennus tuhoutui tulipalossa – onko vahingon­korvauksesta maksettava veroa?

Vuokrattu hallirakennus tuhoutui tulipalossa – onko vahingon­korvauksesta maksettava veroa?
27.2.2024

Osakeyhtiön omistuksessa ollut ulkopuolisille vuokrattu hallirakennus tuhoutui tulipalossa, ja yhtiö on saamassa vakuutusyhtiöltä vakuutuskorvauksen tuhoutuneesta rakennuksesta.

Tulossa oleva korvaus on suurempi kuin rakennuksen jäljellä oleva poistamaton hankintahinta verotuksessa ja kirjanpidossa. Onko mahdollista tehdä varaus, joka estäisi sen, että verottaja saa osan korvauksesta?

Johtava verojuristi Juha Koponen vastaa:

Ei ole. Vuokralla olevaa rakennusta pidetään osakeyhtiön verotuksessa nk. muuna omaisuutena, jonka tuhoutumisen perusteella saadusta vahingonkorvauksesta ei hyväksytä jälleenhankintavarausta. 

Verotettavaa tuloa syntyy, mikäli vahingonkorvaus on suurempi kuin rakennuksen poistamaton hankintahinta ja yhtiöllä ei ole aikaisempia tappiota tai verotuksessa hyväksyttäviä muita menoja, joiden perusteella verotettavaksi jäävä tulo voitaisiin neutralisoida. 

Osakeyhtiön saamat vuokratulot ulkopuolisille vuokratusta hallirakennus verotetaan elinkeinotoiminnan tulona samoin kuin vahingonkorvaus, joka saadaan rakennuksen tuhoutumisen perusteella.

Korkein hallinto oikeus vahvisti päätöksellään KHO:2024:10 Verohallinnon aiemmin tekemän linjauksen, jonka mukaan jälleenhankintavarausta ei voi tehdä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvasta muusta omaisuudesta. 

Tapauksen tilanteessa osakeyhtiön liiketilana vuosikymmeniä käytetty rakennus oli ollut ennen tulipalossa tuhoutumista pääosin ulkopuolisille vuokrattuna parin viimeisen tilikauden aikana. Rakennusta oli pidetty yhtiön käyttöomaisuutena yhtiön verotuksessa ja kirjanpidossa ennen vuotta 2020, jolloin se oli siirretty muuhun omaisuuteen.

Tuhoutuneen rakennuksen tilalle oli rakennettu uusi rakennus, jonka pinta-alasta yhtiön omassa käytössä oli noin 20 prosenttia.

Lopputuloksen kannalta ratkaisevaa oli se, että rakennuksen katsottiin kuuluvan muuhun omaisuuteen, vaikka se oli omistusaikana ollut ajallisesti pääosin yrityksen omana liiketilana.  Lisäksi perusteluissa todettiin, että elinkeinotoiminnan jatkamisedellytyksen ei katsottu täyttyvän, koska uusi rakennus oli pääosin vuokrattu ulkopuolisille.

Korkein hallinto-oikeus ei ottanut tämän takia varsinaisesti kantaa siihen, mikä merkitys nykyisen lain voimassa ollessa on vanhalla oikeuskäytännöllä, jonka mukaan omaisuuden käyttöomaisuusluonne säilyi luovutusvoittoverotuksessa, vaikka vuokratuloja ei enää verotettu elinkeinotulona.

Jälleenhankintavarauksen tekeminen edellyttää sitä, että elinkeinotoimintaa jatketaan ja varaus tehdään kirjanpidossa ja veroilmoituksella. 

Kysyjän tapauksessa jälleenhankintavaraus hyväksyttäisiin verotuksessa, mikäli halli olisi ennen tuhoutumista ollut kokonaan tai ainakin pääosin yhtiön oman elinkeinotoiminnan käytössä ja kriteeri elinkeinotoiminnan jatkamisesta täyttyisi.  On hyvä huomata, että varaus voidaan tehdä toimitilan osalta sekä tuhoutumisen että luovutuksen perusteella. 

Elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvista koneista, kalustosta ja muusta irtaimesta omaisuudesta tehtävien jälleenhankintavarauksien edellytykset ovat erilaiset. Niistä on mahdollista tehdä varaus vain tuhoutumisen tai vahingoittumisen perusteella.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti