Ansiotuloverotukseen on tulossa ensi vaalikaudella jossain muodossa kevennystä, sillä siihen ovat valmiita niin kokoomus, keskusta ja vihreät kuin sosiaalidemokraatitkin. Muissa veroissa näkemyserot ovat suurempia. Ne tulivat selvästi esiin puoluejohtajien vaalipaneelissa Vero2019-tapahtumassa.
Keskiviikkona järjestetyn vaalipaneelin asetelma oli erikoinen, koska maan hallitus oli vastikään kaatunut. ”Läsnä ei siis ole yhtään hallituspuolueiden edustajaa”, totesi paneelin vetäjä, toimittaja Marja Sannikka.
Veronmaksajien Vero2019-tapahtuman paneeliin oli kutsuttu neljän suuren puolueen puheenjohtajat: Antti Rinne SDP:stä, Petteri Orpo kokoomuksesta, Juha Sipilä keskustasta ja Pekka Haavisto vihreistä.
Paneelikeskustelussa ehdittiin noin tunnissa käydä tiiviisti läpi sekä puolueiden sote-näkemykset että talouspolitiikan linjat ja verotuksen tavoitteet. Tässä paneelin pääkysymykset:
1. Tarvittaisiinko sote-palveluja varten itsehallinnolliset alueet, joilla olisi verotusoikeus ja vaaleilla valitut päättäjät?
”Vahvemmat järjestäjät tarvitaan, mutta ei uusia veroja eikä hallinnon tasoja”, tiivisti Petteri Orpo kokoomuksen kannan.
Juha Sipilä puolusti kaatunutta sotea itsehallinnollisine maakuntineen ja suorine vaaleineen. Keskustan tavoitteena on ”osittainen maakuntavero”, jolla rahoitettaisiin maakuntien toimintaa valtionosuuksien lisäksi. ”Kokonaisveroaste ei kuitenkaan saa maakuntaveron vuoksi nousta”, Sipilä sanoi.
Antti Rinne esitteli demarien aluemallia, jossa verotus jakautuisi kuntien ja alueiden kesken. ”Verotus ei kokonaisuutena kiristyisi. Kunnat ovat pystyneet pitämään veronsa kohtuullisen hyvin kurissa, ja uskon, että myös alueiden päättäjät kiinnittäisivät huomiota kustannustehokkuuteen. Kun väestö vanhenee, vanhustenhoidon menot kuitenkin kasvavat, ja se on hyväksyttävä.”
Kuntia suurempia sote-alueita haluaisivat vihreätkin. ”Alueilla olisi itsehallinto ja mahdollisuus verottaa. Kun sitten tehtäviä siirtyy kunnilta alueille, sen pitää näkyä kuntien veroissa”, Pekka Haavisto sanoi.
2. Millainen talouspolitiikan yleislinjan tulisi olla?
Kaikki puoluejohtajat olivat yksimielisiä siitä, että ensi vaalikaudella tulee tavoitella 75 prosentin työllisyysastetta.
”Mutta vaikka siihen päästäisiin, ei vielä ole syntynyt mitään jaettavaa. Jos menoja lisätään, niihin on etsittävä rahat budjetin sisältä, ei ottamalla lisää velkaa. Emme myöskään halua kiristää kokonaisveroastetta. Verotuksen kiristyminen olisi myrkkyä työllisyydelle”, Petteri Orpo sanoi. Kokoomus esittää ansiotuloverotukseen miljardin kevennystä, mutta rahoittaisi kevennyksen muiden verojen korotuksilla.
Myös Antti Rinne sanoi, että julkinen talous on pidettävä tasapainossa, mutta tulkitsi esimerkiksi koulutusmenojen kasvattamisen investoinniksi, joka maksaa itsensä takaisin. Lisätuloja SDP hakisi ”laajoista veropohjista”, kuten säätämällä osinkoverosta vapautetuille yhteisöille osinkojen lähdeveron.
Juha Sipilä nojasi vahvasti siihen, että työllisyyttä saadaan parannettua ja siten myös julkinen talous pidettyä tasapainossa. ”Yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteessa merkitsee noin miljardin euron liikkumavaraa julkisessa taloudessa”, hän sanoi.
3. Mitä tehdä kokonaisveroasteelle: nostetaan, lasketaan vai pidetään ennallaan? Kenen verotus kevenisi, kenen kiristyisi?
Juha Sipilä ja Petteri Orpo tavoittelisivat kokonaisveroasteen laskua, eikä Pekka Haavistonkaan mielestä veroasteen tulisi nousta, vaan ”työllisyyden parantuessa” sitä voisi olla varaa laskea. Antti Rinteeltä ei irronnut selvää vastausta.
Kaikki panelistit olisivat valmiita keventämään maltillisesti työn verotusta. Kokoomus keventäisi kaikkien ansiotuloverotusta, muut painottaisivat kevennyksessä pieni- ja keskituloisia. Sipilä, Orpo ja Rinne mainitsivat, että kevennykset kuuluvat myös eläkeläisille.
Ansiotuloverotukseen ei esitetty kiristyksiä kenellekään. Kaikki panelistit kuitenkin pitäisivät voimassa ns. solidaarisuusveron, jota peritään 76 100 euroa vuodessa ylittävistä ansiotuloista. Petteri Orpo tosin huomautti, että vero on määräaikainen ja poistuu vuonna 2020.
4. Tulisiko yritysten verotukseen tehdä muutoksia?
Nykyinen, 20 prosentin yhteisövero kelpaisi kaikille neljälle puolueelle. Kokoomuksen mielestä sitä on kuitenkin voitava laskea, jos asemamme keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna sitä edellyttäisi.
Keskustan tavoitteena on kasvattaa yrittäjävähennystä 8 prosenttiin siten, että vähennyksen saisi enintään 75 000 euron tuloihin saakka.
SDP olisi valmis kiristämään listaamattomien yritysten osinkoverotusta, kokoomus ja keskusta eivät. Vihreiden mielestä kiristämisen mahdollisuudet ”pitää selvittää”.
Keskusta tavoittelee startup-yrittäjille ”Suomen mallia”, jossa pääomatuloveroa maksettaisiin vasta, kun yrityksestä saadaan ”rahaa tilille”.
Katso tallenne Vero2019:n vaalipaneelista
Puoluejohtajien keskiviikkoinen vaalipaneeli järjestettiin Veronmaksajien Vero2019-tapahtumassa Helsingissä. Veronmaksajien vaalipaneelilla on pitkät perinteet. ”Ensimmäinen paneeli järjestettiin vuonna 1999. Siihen osallistuivat Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja Esko Aho”, kertoi Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.