Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että Suomen arvonlisäverovaje on kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni. Viime vuosina hukkateille on jäänyt vain noin miljardi euroa.
Vuonna 2014 vaje oli viisi prosenttia 20 miljardin euron arvonlisäverokertymästä eli noin miljardi euroa. Vaje on laskenut hieman vuodesta 2008.
”Tulos on hyvä. Maailmalla 4-5 prosentin vaje on todella pieni”, Verohallinnon pääanalyytikko Aki Savolainen sanoo. Verovaje tarkoittaa lainmukaisen ja todellisen verokertymän välistä erotusta. Arvonlisäverovaje suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2014 noin puoli prosenttia.
”Pieni verovaje perustuu tehokkaaseen valvontaan. Suomessa verot kerätään tehokkaasta. Tavoitteenamme on pysyä vähintään samalla tasolla myös tulevaisuudessa”, Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen toteaa.
Suomea tehokkaampia arvonlisäveron kerääjiä vuonna 2014 olivat vain Sveitsi, Ruotsi ja Luxemburg. Erot Suomeen verrattuna ovat kuitenkin olemattomia. Esimerkiksi Romaniassa verovaje suhteessa lainmukaiseen kertymään on lähes 45 prosenttia, Italiassa 32 prosenttia, Espanjassa 19 prosenttia ja Virossa 12 prosenttia. ”30 prosentin verovaje tarkoittaa, että joka kolmas arvonlisäveroeuro jää keräämättä”, Verohallinnon pääanalyytikko Aki Savolainen kuvaa.
”Arvonlisäverotukseen liittyvät petokset ovat muualla Euroopassa yleisempiä kuin Suomessa. Lisäksi arvonlisäverotukseen liittyvä harmaa talous on Suomessa vähäistä. Suomessa verovajeen taustalla on lähinnä maksukyvyttömyyttä, konkursseja ja virheitä”, Pekka Ruuhonen lisää.
Verovaje keskittyy rakennusalalle
Toimialoittain tarkasteltuna verovaje keskittyy Suomessa rakennusalalle. ”Rakennusalallakin tilanne on parantunut vuonna 2011 voimaan tulleen rakentamispalveluiden käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönoton jälkeen”, Aki Savolainen toteaa.
Eniten arvonlisäveroa kertyy kaupan alalta. Arvonlisäverovaje on kaupassa olematon, koska toimiala on Suomessa keskittynyt, ja suurten yritysten intressissä on hoitaa velvoitteensa. Ruuan arvonlisäverokannan lasku on puolestaan pienentänyt ravintola-alan arvonlisäverovajetta.
Verotuet kasvattavat vajetta
Verotuista johtuva arvonlisäverovaje on IMF:N selvityksen mukaan Suomessa noin 2 miljardia euroa. Verituista johtuva arvonlisäverovaje mittaa verotukien, kuten alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutusta verokertymään.
Verotuista johtuva arvonlisäverovaje on kasvanut vuosina 2008-2014. Kasvu johtuu veropoliittisista päätöksistä, kuten arvonlisäverokantojen laskemisesta. Esimerkiksi ruuan alennettu alv-kanta on kasvattanut verotuista johtuvaa vajetta.
"Verotuksen toimeenpanijan näkökulmasta poikkeamat ja verotuet tuovat tulkintaongelmia eivätkä ne täytä tarkoitustaan", Pekka Ruuhonen arvioi.
Minna Petäinen
