Stipendeillä ja apurahoilla tuetaan tiedettä ja taidetta, mutta myös tavallisten ihmisten toimintaa yhteiseksi hyväksi. Apurahaa kannattaa aina hakea.
Apurahaa voi hakea jokainen, joka haluaa yhteistoiminnan avulla kehittää ympäristöään. Apurahalla voi esimerkiksi palkata luennoitsijan, järjestää tapahtuman tai työllistää nuoria leiriohjaajina tai oppaina.
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu sanoo, että hyvistä apurahahakemuksista on aina pulaa. Näin on siitäkin huolimatta, että suuriin apurahoja jakaviin säätiöihin saapuu vuosittain kymmeniä tuhansia hakemuksia.
Vaikka hakemuksia on paljon, osa niistä on puutteellisesti täytettyjä. Haetaan myös apurahaa sellaiseen toimintaan, jota säätiö ei tue.
”Hakuohjeiden mukaisella ja huolella mietityllä hankkeella on aina menestyksen mahdollisuus”, sanoo Suvikumpu.
Millainen hanke saa apurahaa?
Etulyöntiasemassa ovat hakemukset, joissa on toteuttamiskelpoinen suunnitelma, järkevä budjetti ja monipuolista osaamista hallitseva tekijäjoukko.
”Säätiöt ovat riskirahoittajia, joten ne voivat tukea erikoisiakin hankkeita”, sanoo Suvikumpu.
Eurojen vastineeksi halutaan saada uudenlaista toimintaa, josta olisi hyötyä mahdollisimman monelle. Jos jalkapalloseura hakee samaa treenirahaa joka vuosi, se ei välttämättä innosta päätöksentekijöitä.
”Mitä jos hakisit apurahaa kutsuaksesi Jari Litmasen puhumaan pelaajille? Tai kertoisit, että haluaisitte lähteä kansainväliselle jalkapalloleirille tutustumaan muiden maiden nuoriin?” pohtii Suvikumpu.
Näin etsit rahoittajia
Aloita haku-urakka etsimällä organisaatio, joka tukee juuri sinun alasi toimintaa. Paras hakupaikka verkossa on Aurora-tietokanta, joka löytyy osoitteesta aurora-tietokanta.fi. Tietokannan tiedot tuottaa Turun yliopisto. Hakukohteina on noin 800 rahoittajaa, joukossa muun muassa säätiöitä, kuntia ja oppilaitoksia.
Voit hakea rahoittajaa hakusanoilla. Kannattaa valita melko laaja hakusana. Esimerkiksi sana jalkapallo ei tuo yhtään hakutulosta, mutta voit saada tuloksia sanoilla nuorisotyö, liikunta tai urheilu.
Kokeile hakua myös oman kotipaikkasi nimellä. Suurilla rahastoilla on aluerahastoja, jotka tukevat tietyn paikkakunnan hankkeita. Esimerkiksi Suomen Kulttuurirahastolla on lähes 20 maakuntarahastoa, jotka tukevat kotiseututyötä.
”Auroran lisäksi ruotsinkielisen kannattaa tehdä hakuja vastaavalla tavalla toimivassa Fyrk.fi -tietokannassa”, sanoo Liisa Suvikumpu.
Kun apurahan hakuaika lähestyy, hakuohjeet julkaistaan organisaation verkkopalvelussa ja paikallislehdissä. Suurilla toimijoilla hakemus tehdään lähes aina verkkopalvelussa. Joillekin pienille toimijoille voidaan edelleen lähettää paperiset hakemukset.
Tee hakemus näin
Lue hakuohjeet huolellisesti ja kerää hakemukseen kaikki tarvittavat liitteet. Mieti hankkeelle napakka otsikko.
”Kotolan kotiseutupolku vauvasta vaariin”, olisi hyvä otsikko. Siitä selviää heti missä, mikä ja kenelle. Ei ole haitaksi olla myös hauska,” sanoo Suvikumpu.
Kuvaile hanketta niin, että se erottuu muista samankaltaisista hankkeista.
”Mieti, miksi juuri sinun hankkeesi kiinnostaisi apurahan jakajia eniten. Saat samalla usein hyviä kehitysideoita”, sanoo Suvikumpu.
Jos haluat kunnostaa lähimetsään kotiseutupolun, oman takapihanäkymän siistiminen ei ole riittävä peruste apurahalle.
”Voisit kertoa, että polkusi ansiosta ihmiset kunnassasi ulkoilisivat enemmän. Polkua perustettaessa yhteisöllisyys kasvaisi ja kansanterveys paranisi kohisten. Mieti olisiko hankkeessa ajankohtaisuutta, jos kunnassa esimerkiksi on vireillä jokin muutos.”
Tee myös aikataulu- ja budjettisuunnitelmat sekä tiivistelmä hankkeestasi.
”Luetuta tiivistelmä jollakulla tuttavallasi. Jos hän ei ymmärrä mitä aiot apurahalla tehdä, ei sitä ymmärrä apuraha-arvioitsijakaan.”
Rahoittajia voi olla useita
Hyvin tehtyä hakemusta voi käyttää monta kertaa. Jos apurahaa ei tule ensimmäisenä vuonna, vanhaa hakemusta voi käyttää seuraavana vuonna uuden pohjana. Hakemuksia voi lähettää myös useille eri rahoittajille.
”Suurilla taide- ja musiikkifestivaaleilla rahoitusta tarvitaan satoja tuhansia euroja. Mukana voi olla sekä yrityksiä että julkisia yhteisöjä”, sanoo Suvikumpu.
Apurahan saajaa kannustaa paitsi raha myös se, että rahoittaja uskoo hänen työhönsä.
”Säätiöillä on mahdollisuus tukea kansalaisten ideoita ja unelmia ruohonjuuritasolla. Näin voimme rakentaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa ihmiset tekevät hienoja asioita yhdessä vapaaehtoisesti”, sanoo Suvikumpu.
Satu Alavalkama
Koska säätiön myöntämä stipendi on verovapaa? Lue Taloustaito-lehdestä 11/2015 verojuristi Harri Rajalan artikkeli.