RAHAT

Tulossa: Sijoitusrahasto Oy?

16.11.2016

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Osakeyhtiömuotoiset sijoitusrahastot saattavat tulla Suomeenkin. Asia nostetaan voimakkaasti esiin valtiovarainministeriön arviomuistiossa, joka panee aluille sijoitusrahastolainsäädännön uudistamisen.

Valtiovarainministeriö kerää parhaillaan näkemyksiä, jotka lainvalmistelussa olisi syytä ottaa huomioon. Näkemyksensä saa antaa kuka tahansa. Lausuntoja voi jättää Lausuntopalvelussa joulukuun 14. päivään asti.

Taustoittavan arviomuistion perusteella tavoitteena on parantaa suomalaisten sijoituspalveluyritysten toimintamahdollisuuksia niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä rahastokilpailussa.

Suomeen rekisteröidyissä sijoitusrahastoissa on kovin vähän ulkomaisia pääomia, jos luvusta jätetään pois ruotsalaiset sijoitukset, jotka selittyvät paljolti sillä, että Suomen ja Ruotsin verotuserojen vuoksi Suomeen on perustettu ensisijaisesti ruotsalaisille tarkoitettuja rahastoja.

Kansainvälisen kilpailukyvyn lisääminen on ilman muuta kannatettava tavoite. Kilpailukyvyn lisääminen tarkoittaisi ensisijaisesti kommervenkkien vähentämistä ja juridisten mutkien oikomista – sijoittajien oikeuksista ja suojasta tietenkään tinkimättä. Kun finanssiteknologian kehittymisen myötä sijoitusmaailma on napinpainalluksen päässä, suomalaisrahastojen voi olla mahdollista houkutella paljon lisää ulkomaista rahaa.

Kulut alas

Osakeyhtiömuotoisten rahastojen lisäksi valtiovarainministeriön taustamuistiossa väläytellään kiky-keinoina muiden muassa finanssiteknologian hyödyntäminen rahastotoimeksiantojen selvittämisessä nykyistä tehokkaammin, rahastopassi ja rahastoyhtiöiden (ei siis rahastojen tai niiden osuudenomistajien) verotus.

Luultavasti helpoimmin toteutukseen menevät esimerkiksi erikoissijoitusrahastoja koskevat fiilailut ja rahastoyhtiöiden taustaprosesseja koskevat helpotukset. Jos rahastoyhtiöiltä säästyy byrokratiaa eli kustannuksia, ne voivat kaiken järjen mukaan tarjota palveluitaan edullisemmin. Rahastojen hallinnointipalkkioiden pitäisi siis laskea.

Arviomuistion laatijat ovat perehtyneet rahastotutkimukseen.

"Erot sijoitusrahastojen salkunhoidon menestyksellisyydessä näyttävät olevan usein vähäisiä ja jopa satunnaisia, eivätkä ne aina näytä kytkeytyvän salkunhoitajan taitoihin, joten sijoitusrahaston kustannukset nousevat merkittäväksi kilpailutekijäksi", muistiossa lukee.

Sopii muistutukseksi jokaiselle rahastosijoittajalle.

"Sääntelyn kokonaisuudistuksen tavoitteena tulisi olla toiminnan järjestämisen joustojen täysimääräinen mahdollistaminen", siinä linjataan.

Oy-muoto on jo maailmalla

Osakeyhtiömuotoisia sijoitusrahastoja on maailmalla pilvin pimein. Esimerkiksi pörssilistattuja rahastoja eli etf:iä käyttävä sijoittaja on saattanut havaita, että osa salkussa olevista yhdysvaltalaisista etf:istä on muodoltaan trusteja, osa inc:ejä.

Osakeyhtiömuotoiset rahastot –juridisin termein tuttavallisesti "vaihtuvapääomaiset osakeyhtiömuotoiset yhteissijoitusyritykset" – eivät kuitenkaan tule vain sormia napsauttamalla. Osakeyhtiöitä säädellään osakeyhtiölailla. Oy-muotoisella rahastolla pitäisi nykylainsäädännössä olla jatkuvasti käytössä suunnattu osakeanti, jossa osakkeen merkintähinta määräytyisi rahaston arvon kautta lasketulla kaavalla. Merkityt osakkeet rekisteröitäisiin kaupparekisteriin ja niin edelleen.

Byrokraattista. Siis hankalaa ja kallista.

Helpompaa olisi, jos oy-muotoinen rahasto omistaisi omia, valmiiksi rekisteröityjä osakkeitaan, joita se vain myisi uusille sijoittajille. Tällöin kuitenkin maksettavaksi koitiusi varainsiirtovero, joka nostaisi kustannukset kohtuuttomiksi.

Juridiset ongelmat ovat kuitenkin sellaisia, että ne pystytään ratkaisemaan.

Luxemburg on rahastoparatiisi

Luxemburgiin rekisteröityneissä rahastoissa on peräti 3500 miljardin euron pääomat, kun suomalaisrahastojen pääoma ylitti vastikään sadan miljardin rajan. Miksi puolen miljoonan asukkaan Luxemburg on onnistunut houkuttelemaan rahastoyhtiöitä – suomalaisiakin – rekisteröimään rahastonsa sinne? Valtiovarainministeriön arviomuistio vastaa kysymykseen paremmin kuin mikään näkemäni suomenkielinen dokumentti aiemmin.

Ensinnäkin Luxemburg on rahastoyhtiöille veroparatiisi.

"Luxemburgissa rahastoyhtiöiden ei tarvitse maksaa tulo-, pääoma-, varallisuusveroa tai verojen ennakonpidätyksiä (withholding tax). Rahastojen tarvitsee ainoastaan maksaa merkintävero (subscription tax) ja luxemburgilainen minimitulovero, jonka suuruus liike-vaihdoltaan yli 350 000 euron rahoitusyritykselle oli 3 210 euroa vuonna 2015", muistio kertoo.

Toiseksi Luxemburg on houkutellut ulkomaalaisia yhtiöitä perustamaan maahan rahastoja, joita ei suinkaan ole tarkoitus markkinoida luxemburgilaisille vaan esimerkiksi yhtiön kotimaan sijoittajille. Tämä on onnistunut, koska Luxemburg on helpottanut rajojen yli tapahtuvaa rahastojen markkinointia.

Luonnollisesti Luxemburgin lainsäädännössä on tarjolla erilaisia tapoja toteuttaa rahastosijoittamista, ja hallintoyhtiöilläkin voi olla erilaisia juridisia rakenteita.

Olisiko Suomesta Pohjolan Luxemburgiksi?

Äkkiseltään ajateltuna: vaikeaa muttei mahdotonta.

Oletetaan, että kansainvälinen pankki harkitsee rahastojensa rekisteröimistä johonkin muuhun kuin kotimaahansa. Jos Suomi ja Luxemburg olisivat lainsäädännön, verotuksen ja muiden vastaavien seikkojen suhteen samalla viivalla, luultavasti pankki päätyisi Luxemburgiin, jolla on pitkät perinteet ja jossa on jo paljon rahastoja – ja joka sijaitsee kaiken lisäksi kätevästi keskellä Eurooppaa. Suomen tulisi siis olla vielä Luxemburgia houkuttelevampi, jotta se voittaisi kilpailun.

Viikon trio: Kolmen kauppa

Sijoitusrahastoja koskevan lainsäädännön uudistamisen tavoitteista yksi on keskittyneisyyden vähentäminen. Suomeksi: pienten rahastoyhtiöiden asemaa halutaan parantaa.

Arviomuistio huomauttaa, että Suomessa kolme suurinta rahastoyhtiötä hallinnoi yli 70 prosenttia rahastovaroista.

Kolmesta suuresta puhuminen peittää alleen sen, että yksin Nordea hallitsee lähes neljääkymmentä prosenttia suomalaisista rahastovaroista. Kolmanneksi suurin eli Danske on pudonnut reilun yhdentoista prosentin markkinaosuuteen.

Danskesta ero seuraavaksi suurimpiin on jälleen selvä. Dansken rahastoissa on enemmän pääomia kuin kahdella seuraavalla eli Evlillä ja FIMillä yhteensä.