Tukholman pörssi toipui koronakuopasta Helsinkiä hieman vauhdikkaammin. Millaisia kohteita naapurimaan pörssi tarjoaa sijoituksia hajauttavalle osakesäästäjälle?
Koronapandemian aikana Helsingin ja Tukholman pörsseissä osakekurssien kehitys on ollut pitkälti samankaltaista. Viime vuoden maaliskuun rajun pudotuksen jälkeen kummassakin kurssit nousivat syksyllä romahduksen jälkeiselle tasolle.
Tänä vuonna nousu on jatkunut Pohjanlahden molemmin puolin.
”Tukholmassa kasvuvauhti on ollut vielä jonkin verran Helsinkiäkin kovempi”, Handelsbankenin seniorisalkunhoitaja Jyrki Nyberg huomauttaa.
Molemmissa pörsseissä osakkeiden keskimääräiset arvostustasot ovat historiallisen korkealla. OP:n senioristrategi Kim Gorschelnik sanoo, että kursseissa näkyvät kovat odotukset yhtiöiden tulosten paranemisesta. Arvostustasot ovat kuitenkin kohtuulliset, jos pandemia alkaa väistyä ja rahapolitiikka pysyy voimakkaasti elvyttävänä eli korot eivät lähde nousuun.
”Suomen ja Ruotsin pörssiyhtiöiden näkymissä on paljon samankaltaisuutta. Monet niistä ovat kansainvälisillä markkinoilla toimivia yhtiöitä, joihin maailmankaupan suhdanteet ja yritysten investoinnit vaikuttavat oleellisesti”, Gorschelnik toteaa.
Nyt näyttäisi siltä, että tautitilanteen helpottuminen alkaa lisätä tuotteiden ja palvelujen kysyntää eri puolilla maailmaa. Toisaalta yhtiöiden kannattavuutta voi painaa tuotantokustannusten nousu.
Tukholmassa riittää valinnanvaraa
Tukholman pörssi on ollut perinteisesti suomalaisille osakesäästäjille paikka, jossa voi hajauttaa sijoituksiaan eri yhtiöihin ja toimialoihin.
”Sinne voi sijoittaa rahastojen kautta tai poimia itse osakkeita vaikkapa toimialoilta, jotka ovat heikosti edustettuina Helsingin pörssissä”, Nyberg sanoo.
MITÄ EKSTRAA NAAPURIN PÖRSSISSÄ?
”Tukholman ohella kannattaa muistaa muidenkin Pohjoismaiden pörssit. Kööpenhaminassa on esimerkiksi vahva lääkeala, Norjassa kiinnostaa lohentuotanto.”
Seniorisalkunhoitaja Jyrki Nyberg, Handelsbanken
Valittavaa riittää, sillä maaliskuun lopussa Tukholman pörssin päälistalla oli 337 yhtiötä, kun Helsingissä niitä oli 133.
Kasvuyhtiöille tarkoitetussa First North -markkinapaikassa ero venähtää vieläkin suuremmaksi. Tukholmassa listalla on peräti 350 ja Helsingissä 32 yhtiötä.
Tukholman pörssissä on paljon kansainvälisillä markkinoilla jo pitkään kunnostautuneita yhtiöitä. Toisaalta valittavana on lukuisa joukko nuoria innovatiivisia yrityksiä eri aloilta. ”Tuottomahdollisuuksien vastapainoksi pienten yhtiöiden riskitkin ovat kovat, joten osakkeiden valinta vaatii perehtymistä ja tarkkaa analyysiä”, Gorschelnik muistuttaa.
MITÄ EKSTRAA NAAPURIN PÖRSSISSÄ?
”Hajautuksen kannalta kiinnostavia sijoituskohteita löytyy esimerkiksi vahvoista kuluttajabrändeistä, terveydenhoidosta ja kiinteistöalalta. Niitä on vähemmän Helsingissä.”
Senioristrategi Kim Gorschelnik, OP
Vahvoja teollisuusjättejä ja kuluttajabrändejä
Helsinkiä pidetään konepajavetoisena pörssinä, mutta Tukholmassa teollisuusyhtiöiden osuus yleisindeksistä on Nybergin mukaan itse asiassa vieläkin suurempi.
”Meiltä löytyy muutama iso konepaja, joista Kone on selvästi suurin. Sen sijaan Tukholman pörssissä on monta globaalia suuryhtiötä, kuten ABB, Alfa Laval, Assa Abloy ja Atlas Copco.”
Sijoittajakielellä ”harkinnanvaraisiksi kulutustuotteiksi” kutsuttu ala on Tukholman pörssissä Helsinkiä huomattavasti vahvempi. Vaatejätti H&M:n osakkeita löytyy monen suomalaisenkin osakesalkusta. Myös Electrolux ja Husqvarna ovat meilläkin tunnettuja kuluttajabrändejä.
Autoalalla Tukholman pörssissä on useita yhtiöitä, esimerkiksi Volvo ja ajoneuvojen turvallisuuslaitteita valmistavat Autoliv ja Veoneer.
”Lisäksi terveydenhoitoala on Tukholmassa vahvasti edustettuna. Alalle lääkkeitä ja teknologiaa kehittäviä yhtiöitä on noin 60, kun niistä Helsingissä on kymmenkunta. Pelialan yrityksiäkin on selvästi Helsinkiä enemmän”, Nyberg luettelee.
Tukholman pörssissä on myös noin 40 kiinteistöalan yhtiötä, kun Suomessa toimialan pörssiyhtiöt voi laskea yhden käden sormilla.
Ruotsalaisilla pitkä perinne sijoittamisessa
Erityisen hyvin Tukholman pörssin dynaamisuus näkyy Nybergin mielestä uusien yhtiöiden listautumisissa, joista suurin osa tehdään First North -markkinapaikalle.
”Vuoden 2019 alusta lähtien Tukholmassa on listautunut yhteensä runsaat 90 uutta yritystä, kun Helsingissä listautumisia on ollut samaan aikaan yhdeksän.”
Tukholman pörssin vahvuutta selittää Suomea suurempi talous, mutta Nybergin mukaan siihen vaikuttavat myös meitä pidemmät perinteet osakesijoittamisessa.
”Ruotsissa asuntolainoja ei makseta takaisin mahdollisimman nopeasti kuten meillä. Siellä jätetään enemmän pelivaraa omaan talouteen ja sijoitetaan ylimääräinen. Onneksi meilläkin asenteet sijoittamiseen ovat kuitenkin muuttumassa”, Nyberg sanoo.
Valuuttakurssi vaikuttaa tuottoihin
Euroalueelta Tukholman pörssiin sijoittavan on otettava huomioon kurssivaihtelut euron ja Ruotsin kruunun välillä. Kim Gorschelnik muistuttaa, että valuuttakurssimuutosten vaikutukset ovat kuitenkin monisyiset.
Kruunun halpeneminen pienentää Ruotsiin tehtyjen sijoitusten arvoa euroissa. Toisaalta sijoittajan tuotto voi kasvaa, jos vientiin tuotteita tekevä ruotsalainen pörssiyhtiö hyötyy heikosta kruunusta ja sen tulos paranee.
”Osakesäästäjän ei kannata liikaa vaivata päätään valuutta-asioilla, sillä pitkällä aikavälillä erot euron ja kruunun välillä yleensä tasoittuvat. Paljon enemmän Ruotsiin tehtyjen sijoitusten tuottoon vaikuttaa, miten sijoituskohteet menestyvät liiketoiminnassaan”, Gorschelnik sanoo.
Lue myös: Toipuuko Ruotsin talous koronasta Suomea nopeammin?
Matti Remes
