KARON PÖRSSI Merja Mähkän Sijoittajaksi noin 5 tunnissa (Storytel 2023) ottaa kuulijaansa kädestä ja taluttaa hänet pörssiin. Matkalla käydään muun muassa kaupungilla katselemassa katunäkymää pörssisijoittajan silmin, metsässä miettimässä vastuullisuutta sijoittamisessa ja puutarhassa tarkastelemassa pörssin kiertokulun eri vaiheita kasvien ja luonnon avulla.
Äänikirjaksi kirjoitettu ja vain äänikirjana ilmestynyt Sijoittajaksi noin 5 tunnissa on erittäin helposti lähestyttävä. Se on tarkoitettu kuulijalle, joka periaatteessa tietää, että sijoittaminen olisi järkevää, mutta jo ajatus satunnaisesti heittelevistä pörssikursseista ja p/e-luvun kaltaisista termeistä saa aivot kiehumaan.
Mähkä kertoo omasta sijoittajanurastaan ja puhuttelee lukijaa suoraan sinä-muodolla tapaan, joka ei ole suomalaisissa tietokirjoissa järin yleinen. Äänikirjassa, jonka Mähkä itse lukee, hän konkreettisesti tuntuu puhuvan kuulijalle. Kuulijaa hän aktivoi mielikuvaharjoituksin.
Kirjassa korostuu se, että sijoittamisessa tärkein päätös on sijoittamisen aloittaminen. Aivan liian moni arastelee sijoittamaan ryhtymistä. Mähkä näyttää oman ja ystäviensä esimerkkien avulla pelot turhiksi tai ainakin mitättömiksi.
Aloittaminen helpoksi
Viime vuosituhannen puolella suomeksi ei ollut tarjolla juuri muuta osakesijoittamista käsittelevää yleistajuista kirjallisuutta kuin Seppo Saarion legendaariset sijoitusoppaat. Ne ovat pidemmälle ehtineen harrastajan kirjoja.
Viimeksi kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana myös aloittelijoille tarkoitettuja osakesijoituskirjoja on kirjoitettu runsaasti – itsekin olen muutaman tehnyt. Tyypillisesti tällaiset oppaat lähtevät liikkeelle siitä, kuinka pienen summan säästämällä voi vuosien saatossa kerryttää merkittävän varallisuuden. Itse olen tavannut kirjoittaa kahvikupin hinnan sijoittamisesta päivittäin.
Mitä uutta sijoittamisen alkeet -kirjan konseptiin voi tarjota?
Mähkän voima on omakohtaisuus, samaistuttavuus ja lähestyttävät arkivertaukset. Jokapäiväisestä elämästä ammentamalla Mähkä tekee kirjastaan paitsi omaksuttavan myös hauskan.
Äänikirjassa Mähkä saa nyansikkaan lukemisensa ansiosta vertaukset kuulostamaan spontaaneilta, mutta kirjan kokonaisuus eri paikoissa seikkailemisineen on harkittu. Ammattiesiintyä tekee paljon työtä, jotta esiintyminen näyttää ja kuulostaa helpolta.
Hajauttaminen avokadojen avulla
Esimerkiksi hajauttamista Mähkä lähestyy kertomalla esimerkin avokadoista. Kun hän haluaa tehdä avokadopohjaista ruokaa (jonka nimeä en todellakaan muista – tämä on äänikirjojen heikkous: yksityiskohtien tarkastaminen on hankalaa) – hän ostaa aina useamman avokadon. Näin hän varmistaa sen, että ainakin yksi niistä on kypsyysasteeltaan sopiva eikä ainakaan mädäntynyt.
Kun ostaa osakkeita samalla tavoin eli poimii pussiin useita avokadoja eli yhtiöitä, välttyy siltä, että kaikki rahat menisivät vaikka yksi avokadoista eli osakkeista osoittautuisikin konkurssiyhtiöksi ja menettäisi arvonsa täysin.
On erittäin epätodennäköistä, että koko avokadopussillinen osoittautuisi syömäkelvottomiksi, ainakin jos shoppailija on pitänyt silmiään yhtään auki heviosastolla asioidessaan.
Kalastustavassa eroa
Omat ajatukseni sijoittamisesta vastaavat pitkälti Mähkän ajattelua – hän on siis oikeassa! – mutta sijoittajina toimimme eri tavoin.
Mähkä esimerkiksi kertoo asettavansa ostotoimeksiannon vähän vallitsevan kurssitason yläpuolelle. Siten hän saa haluamansa määrän osakkeita parhaaseen hintaan, jolla niitä on myynnissä. Osakevälittäjän kaupankäyntijärjestelmä kun imuroi osakkeet myyntilaidasta edullisuusjärjestyksessä. Ostotoimeksiannon tekijä ei tällöin joudu maksamaan kaikista osakkeista rajahinnan mukaista hintaa vaan enintään sen.
Esimerkiksi jos osaketta on myynnissä 200 kappaletta 3,50 eurolla ja 1 000 kappaletta 3,60 eurolla ja sijoittaja tekee 500 kappaleen rajahintatoimeksiannon 3,60 eurolla eikä kukaan ehdi väliin, hän saa 200 osaketta 3,50 eurolla ja toimeksiannon loppuun asti täydentävät 300 osaketta 3,60 eurolla kappale.
Itse taas olen pilkkimiehiä: asetan toimeksiannon pääsääntöisesti ostolaidan alapuolelle, joskus todella rohkeastikin, ja odottelen, josko saisin tehtyä edullisen ostoksen.
Vähävaihtoisissa yhtiöissä minun tapani johtaa usein siihen, että toimeksianto toteutuu vain osittain, ehkä vain varsin pieneltä osin. Tällöin suhteelliset kaupankäyntikulut saattavat kohota suhteettoman suuriksi.
Paljon vaihtuvien yhtiöiden kohdalla tämä riski on pienempi, mutta tilalle tulee toinen. Kurssi saattaa kiepata sentin tai vain sentin murto-osan päässä toimeksiannostani. Minä en osaketta saa, osake porhaltaa valtaisaan kurssinousuun ja ostamatta jää.
Mähkän tapa on siis ilman muuta fiksumpi, jos haluaa sijoittaa johonkin yhtiöön nykyisellä kurssitasolla.
Minun tavallani päätyy ostamaan vain laskupäivinä, ja joskus korkeampaan hintaan kuin millä osaketta olisi saanut silloin, kun sitä ensi kerran ostattelin. Minun sietäisi ottaa opikseni, mutta omia päähänpinttymiä on vaikea nujertaa.
Salkkuun Sampoa, Valmetia ja UPM:ää
Mitä osaketta olet ostanut viimeksi ja miksi, sijoituskirjailija Merja Mähkä?
”Ostin Sampoa, Valmetia ja UPM:ää samana päivänä elokuussa.
”Sampoa, koska vakuutustoiminnan tasaisuus miellyttää tällaisina aikoina ja Mandatum-erosta saan sijoittajana hupia ja jännitystä, kenties vähän kurssinousuakin.
”Valmetia, koska kertoimet ovat houkuttelevat ja asema markkinoilla erittäin vahva.
”UPM:ää, koska uumoilen, että metsäteollisuuden syklin pohja olisi tässä.”
Mihin osakesijoitukseesi olet ollut erityisen tyytyväinen?
”Tuottomielessä olen tyytyväisin Apple-sijoitukseen vajaa 10 vuotta sitten. Osake on noin 7-kertaistunut. Olen joutunut tänä vuonna myymään sitä, koska sen paino salkussa on noussut kovin isoksi ja rahastojen kautta vieläkin suuremmaksi. Myyntipäätös oli viheliäinen, koska ensi vuonna pääsisin hyödyntämään täysin siemauksin hankintameno-olettamaa.
”Apple-sijoitukseni oli kuitenkin ihan moukan tuuria. Sain sijoitusidean työpaikaltani viestintätoimistossa, jossa kaikki rakastivat Applen tuotteita. Se on aika ohut pohja sijoituspäätökselle.
”Paljon tyytyväisempi olen siihen, että sijoitin vähän myöhemmin Valmetiin. Silloin otin asiakseni ensimmäisen kerran tutustua minulle täysin vieraaseen toimialaan. En ollut koskaan edes nähnyt konetta, joita nyky-Valmet valmistaa, mutta hyvistä sijoittajaesityksistä pääsin jyvälle. Sijoitus on ollut tuottava, kurssinousua on tullut mukavasti ja viime vuodet jo messevää osinkoakin suhteessa ensimmäisten osakkeiden hankintahintaan.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Sampoa ja UPM:ää.
