KARON PÖRSSI Sementinkorvikereseptikokki Betolar listautui viime viikolla Helsingin pörssin ylläpitämälle First North -markkinapaikalle. Betolarin osakkeen hinta listautumista edeltäneessä annissa oli 5,74 euroa osakkeelta.
Tekoälystä ja ekotrendistä sijoittajatarinansa kasanneen yhtiön osakeanti ei herättänyt järin suurta huomiota. Uusia osakkeenomistajia se sai reilut 4 300, mikä on nykyisessä markkinatilanteessa vähänlaisesti. Esimerkiksi pieni rovaniemeläinen hydraulisylinterivalmistaja Norrhydro sai lähes 12 000 merkitsijää.
Monesta viime viikkojen listautujasta poiketen Betolarin hinta pörssissä on kuitenkin pysynyt osakeannin hinnan yläpuolella. Viime viikkojen ilmiö kun on ollut se, että vaikka osakeannit olisivat moninkertaisesti ylimerkittyjä, listautumisen alettua ostajia ei tahdo löytyä hieman listautumisantia edullisemmallakaan hinnalla.
Myönnettäköön, että minäkin tein aivan niin kuin pari viikkoa sitten Betolarista kirjoittaessani uumoilin: myin saamani pienen osakemäärän ensimmäisenä kauppapäivänä pienellä voitolla. Verojen jälkeen käteen jäävillä euroilla ei aivan irtoa ravintolan joululounasta mutta sentään valmislanttulaatikoita isompaankin nälkään.
200 miljoonan siivu reilun miljardin markkinasta?
First North -listautumista varten laatimassaan esitteessä Betolar arvioi KPMG:n tekemän markkinatutkimuksen nojalla, että puhtaiden sementinkorvikkeiden maailmanlaajuinen markkina olisi vuonna 2026 suuruudeltaan 44 miljoonaa tonnia. Sementtimarkkina kokonaisuudessaan olisi tuolloin 3,6 miljardia tonnia suurempi.
Rahaksi muutettuna puhtaiden sementtikorvikkeiden markkina olisi Betolarin arvion mukaan vuonna 2026 suuruudeltaan 1,15 miljardia euroa. Puhtaan sementinkorvikkeen hinnaksi saataisiin näin keskimäärin reilut 26 euroa tonnilta.
Samassa esitteessä Betolar kertoo omat taloudelliset tavoitteensa. Betolar tähtää 200 miljoonan euron liikevaihtoon vuoteen 2026 mennessä.
Vaikka Betolar pyrkii ja pystyisi saamaan siivuja myös muista sementtimarkkinoiden lohkoista kuin puhtaista sementinkorvikkeista, lukujen välillä tuntuisi vallitsevan vaikeasti yhteensovitettavissa oleva yhtälö.
Betolar ei nimittäin valmista sementtiä vaan myy reseptejä ja mahdollisesti välittää aineita. Reseptistä se saa asiakasyritykseltään eli sementinvalmistajalta tuotantomäärään suhteutetun lisenssimaksun.
Tai siis sellaisia sopimuksia Betolar kertoo aikovansa tehdä. Toistaiseksi toiminta on varsin vähäistä.
Asiantuntija: "Rakennusalalla lisenssiprosentti 3–5"
Keskustelin Betolarin taloudellisista tavoitteista ja rahantekomallista parikymmentä vuotta betonirakentamisen parissa työskennelleen johtajan kanssa. Hän kertoi kartoittaneensa rakennusalalla toimivia lisenssimalleja ja löytäneensä pari sellaista, jotka toimivat.
Yhtenä esimerkkinä hän nostaa esiin tanskalaisen Abeon kehittämän Super light deckin eli SL-deckin, jota Lujabetoni valmistaa ja myy Suomessa nimellä Superlaatta. Sekään ei hänen tietojensa mukaan ole ollut erityisen suuri menestys.
Asiantuntija arvioi, että rakennusalalla lisenssimaksu voisi olla 3–5 prosenttia lopputuotteen hinnasta.
Täytyy toki ottaa huomioon se, että sementtiresepti on eri asia kuin välipohjalaatta, minkä vuoksi lisenssiprosentit voivat olla hyvin erilaiset.
1,15 miljardin markkinasta irtoaisi noilla lisenssimaksuprosenteilla liikevaihdoksi vain 35–60 miljoonaa euroa. Ja se edellyttäisi, että maailman kaikki sementinkorvikkeet olisivat Betolarin resepteillä tehtyjä.
Betolar aikoo kerätä liikevaihtoa lisenssien ohella kemikaalien kaupalla.
"Lisenssimaksut pyritään sisällyttämään kemikaalien myynnistä saataviin katteisiin tai veloitetaan asiakkaalta erikseen, jolloin kemikaaleja myydään asiakkaalle tietyllä matalammalla katteella", Betolar kaavailee esitteessään.
Markkina on kilpailtu eikä Betolar saa huseerata yksin, joten runsasläskisistä lisenssiprosenteista tai kemikaalimyyntikatteista Betolar joutunee vain haaveilemaan.
Miljardin liikevaihto lisensseillä?
Kymmenen vuoden kuluessa Betolar kaavailee saavuttavansa miljardin euron vuosiliikevaihdon. Jos oletetaan, että toiminnan laajetessa katteesta joutuu tinkimään ja lisenssiprosentti olisi betonirakennusalaa kansainvälisesti tuntevan asiantuntijan arvion mukaisesti kolme prosenttia, Betolarin reseptillä pitäisi kokata yli 30 miljardin euron edestä sementtiä.
Fortune Business Insightsin mukaan maailman sementtimarkkinan arvo oli viime vuonna 314 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli vähän vähemmän euroja.
Vaikka kokonaismarkkina luultavasti kasvaakin kymmenen vuoden aikana, karkeilla luvuilla ja kolmen prosentin lisenssimaksuoletuksella se tarkoittaa, että joka kymmenes maailmassa valmistettava betonitonni tai ainakin tonneista saatava euro sekoitettaisiin Betolarin reseptillä.
Jos se ei vielä kuulosta riittävän uskomattomalta, otetaan mukaan tämä huomio: Betolarin tapaan sivuvirroista tehtäviä betonituotteita ei voi aina noin vain käyttää rakentamisessa.
"Sivuvirroista tehtävät tuotteet kelpaavat ilman sementtiä hyvin pihalaatoiksi, mutta eivät siltoihin tai rakennuksiin", asiantuntija huomauttaa.
Riittävätkö raaka-aineet?
Sain yhteydenoton myös toiselta työuransa betonin parissa tehneeltä Taloustaidon lukijalta.
"On tietenkin mahdollista korvata sementti joissain prosesseissa, kuten on tapahtunut vuosikymmeniä teollisen kevytbetonin valmistuksessa. Lähtöaineina Betolarilla ovat tutut masuunikuona ja lentotuhka. Raaka-aineiden saannilla ei kuitenkaan ole valitettavasti tulevaisuutta, sillä teräksen valmistuksessa tullaan siirtymään vetypelkistykseen ja lentotuhkan saanti loppuu, kun sähkön tuotannossa luovutaan kivihiilestä", hän kirjoitti.
Betolarin esitteessä sivulla 23 esitellään mahdollisia sementinkorvikkeen raaka-aineita. Lentotuhka ja kuona ovat Betolarin listan kärjessä. Niiden osalta mainitaan, että sivuvirtojen virta saattaa oheta kivihiilestä luovuttaessa.
Näiden raaka-aineiden etu on edullinen hinta. Betolarin listalla on myös muita mahdollisia aineita, joista samassa hintaluokassa lentotuhkan kanssa on kalkkikivijauhe, jonka saatavuuden Betolar arvioi käytännössä rajattomaksi.
Taulukon neljäs vaihtoehto on savi, jonka nosti esiin myös sama asiantuntija, joka arvioi lisenssimallien hinnoittelua.
Saveentuuko hintakilpailukyky?
Savi maksaa Betolarin arvion mukaan noin 11 euroa tonnilta, nelinkertaisesti lentotuhkaan verrattuna.
Mitä saveen siirtyminen tietäisi Betolarin ratkaisun kannattavuudelle? Nykyisistä suunnitelmistaan Betolar kertoo esitteessään:
"Euroopassa Geoprime-teknologialla valmistetut betonituotteet ovat yhtiön arvion mukaan lopputuotetasolla hieman (noin 5 prosenttia) perinteisiä sementtipohjaisia betonituotteita kalliimpia johtuen pääasiassa tuotannossa käytettävien materiaalien (noin 18 prosenttia) korkeammista hinnoista. Tuotanto- ja logistiikkakustannukset vastaavat pääsääntöisesti perinteistä sementtipohjaista tuotantoa, mikä pienentää yhtiön arvion mukaan kokonaiskustannusten eroa noin 9 prosenttiin. Kun kokonaiskustannusten päälle otetaan lisäksi kiinteä kate, yhtiön arvion mukaan tämä pienentää Geoprime-tuotteen hintaeron perinteisiin sementtipohjaisiin ratkaisuihin verrattuna lopputuotetasolla yllä mainittuun noin 5 prosenttiin."
Jos tulkitsin lainausta oikein, Betolarin keinosementti on lähes 20 prosenttia tavallista sementtiä hintavampaa. Jos keskeisen raaka-aineen hinta nelinkertaistuisi, ei keinosementin hintakilpailukyky siitä ainakaan paranisi.
Betolar: "Koettu arvo ratkaisee"
Kysyin Betolarin toimitusjohtajalta Matti Löppöseltä, millaisten lisenssiprosenttiodotusten perusteella Betolar on laatinut taloudelliset tavoitteensa. Arvelinkin, että Löppösen huulet ovat sidotut siksi, että Betolar ei kertonut asiaa First North -listautumista varten laatimassaan esitteessä.
"Emme ole lähteneet avaamaan hinnoittelun yksityiskohtia kovinkaan tarkasti. Betolarin kassavirta koostuu lisenssituloista, jotka perustuvat Geoprime-konseptin mukaisen kehittyvän ratkaisun jatkuvasta toimittamisesta asiakkaille, sekä reseptiikan toteuttamiseen tarvittavien kemikaalien eli aktivaattorien myyntituloista. Myöhemmässä vaiheessa uskomme datapohjaisten maksujen muodostavan osan yhtiön kassavirrasta", Löppönen kertoo.
Hän lisää, että Betolarin saaman asiakaspalautteen perusteella oleellista on Geoprime-konseptin kautta tuotetun palvelun lisäarvo sekä se, mikä on Geoprime ratkaisulla tuotetun lopputuotteen kokonaishinta kaikki tuotannon kustannukset huomioiden verrattuna vastaavanlaatuiseen sementtibetoniseen tuotteeseen.
"Arvioon hyväksyttävästä ratkaisumme ja lopputuotteen hintatasosta vaikuttaa tietysti oleellisesti peruskustannusten lisäksi myös lopputuotteen koettu arvo markkinoilla. Ympäristövastuullisten tuotteiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa globaalisti rakennusteollisuudessa, millä ymmärryksemme mukaan voi olla positiivista vaikutusta lopputuotteen arvoon verrattuna vähemmän vastuullisiin tuotteisiin."
Löppösen mukaan prosessiteollisuudessa yleisesti erilaiset lisenssimallit ovat laajasti käytössä ja toimivaksi koettuja.
"Betoniteollisuus on kuitenkin perinteisesti nojannut vakiintuneisiin sementtipohjaisiin ratkaisuihin, missä lisenssipohjaisia ratkaisuja ei ole juurikaan käytetty. Betoniteollisuudessa lisenssipohjaiset sopimukset ovat tutumpia digitaalisiin ratkaisuihin liittyen."
Hän kertoo, että Betolarin lisenssimaksumalli on kuitenkin otettu uutuudestaan huolimatta hyvin vastaan.
"Käytettävä sopimusmalli koetaan hyväksyttävänä perustana Betolarin tuottamalle ratkaisukonseptille ja jatkuvalle yhteistyölle asiakkaan kanssa."
Vahva myy?
Betolarin lisenssibisneksen prosentteihin ja euroihin on varsin vaikea päästä kiinni. Se on omiaan vaikuttamaan siihen, kuinka yhtiön markkina-arvo määräytyy: kun pohjalla ei ole maahan kiinnittäviä ankkureita, markkina-arvo voi heilua arvaamattomasti sen mukaan, mikä on kulloinkin vallalla oleva voittava tarina.
Tällä hetkellä Betolarin tarina on ympäristöystävällisyys tekoälyllä ryyditettynä.
Vaikka Betolarin nykykurssi osoittautuisi myöhemmin selvästi liian korkeaksi, yhtiön omistajat ja johto ovat toimineet yhtiön kannalta fiksusti kerätessään firman kassaan rahaa nyt, kun sitä on ollut tarjolla helposti. Kassavarat myös antavat Betolarin markkina-arvolle vahvan betonilattian.
Vaikka voisi tuntua siltä, että Betolarin osake olisi yliarvostettu, en uskaltaisi lähteä myymään sitä lyhyeksi. Ohuella markkinalla ja pienehkön yhtiön kohdalla voi tapahtua melkein mitä tahansa.
Tyydyn katselemaan vierestä – ja toivon suomalaisyhtiölle kaikkea hyvää kansainvälisillä sementtimarkkinoilla.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Teksti ei sisällä sijoitussuosituksia.
