KARON PÖRSSI Pohjoismaihin rajautuvat osakerahastot ovat rahastomaailman kummajaisia. On vaikea keksiä, kenelle ne sopivat. Miksi kukaan haluaisi vapaaehtoisesti rajata osakesijoitustensa kohteen juuri Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan – Islantihan ei rahastojen näkökulmasta ole Pohjoismaa?
Suomi-osakerahastot voi ymmärtää reliikkinä. Ne sopivat esimerkiksi sijoittajalle, joka on aiemmin pyörittänyt suomalaisiin osakkeisiin keskittynyttä osakesalkkua vaikkapa yksityispankkiasiakkaana ja jolle pankissa on sanottu, että homman voisi tehdä helpommin rahaston kautta.
Ehkä Suomi-rahastoja pystyy kauppaamaan avainlippuideologiallakin, vaikka Suomessa asuvan ja töitä tekevän, veroja ja eläkemaksuja Suomeen maksavan yksityishenkilön kannalta sijoitustenkin keskittäminen Suomeen merkitsee melkoista altistumista yhdelle talousalueelle – olkoonkin, että Helsingin pörssin laajimmin omistettujen yhtiöiden joukossa on varsin kansainvälisesti rahansa tienaavia firmoja.
Mutta Pohjoismaat! Miksi rajoittua neljän pörssin tarjontaan, joka muodostaa vain pienen murto-osan maailman osakeavaruudesta?
”Pohjoismaisten pörssien yhteinen tarjonta on jo sen verran laaja, että vaativakin osakepoimija varmasti löytää tarpeeksi kiinnostavia sijoituskohteita rakentaakseen oikeaoppiseen hajautettuun salkkuun”, Evli Pohjoismaat -rahaston salkunhoitaja Wilhelm Bruun vakuuttaa.
Totta on, että pohjoismaisten pörssien yhteinen toimialajakauma on huomattavasti laajempi kuin pelkästään Helsingin pörssin ja osakevalikoima moninkertainen, mutta silti Pohjoismaihin rajautuva sijoittaja sulkee omaehtoisesti pois valtaosan maailman yhtiöistä. Pohjoismaihin osakesijoituksensa rajaavan on vaikea päästä hyötymään Vietnamin kotimarkkinakysynnästä tai sijoittaa kansainvälisiin sosiaalisen median jätteihin – tai ylipäätään maailman suurimpiin yhtiöihin.
Tarvitaan lisää argumentteja!
”Myös pohjoismaisten osakkeiden tuottohistoria puhuu niihin sijoittamisen puolesta. Kaikki neljä isoa Pohjoismaata ovat maailman parhaiten tuottaneiden joukossa, kun verrataan eri pörssien tuottoja tämän vuosituhannen puolella. Pohjoismaat alueena on siten ainakin lähihistoriassa tarjonnut osakesijoittajalle erinomaisen vastineen sijoitukselle”, Bruun jatkaa.
Rahastoraportin (tilanne kesäkuun 2017 lopussa) mukaan Pohjoismaihin rajoittuneisiin osakerahastoihin on sijoitettu neljä ja puoli miljardia euroa. Mukana luvussa ovat myös ne rahastot, jotka ovat rajautuneet johonkin yksittäiseen Pohjoismaahan – muuhun kuin Suomeen.
”Uskallamme poiketa vertailuindeksistä”
Wilhelm Bruun on hoitanut Evli Pohjoismaat -rahaston salkkua lokakuun 2013 lopusta alkaen. Rahastoraportissa tilastoitavalla kolmen vuoden ajanjaksolla Evli Pohjoismaat on ollut tuotoltaan viidenneksi paras, kun tarkastelussa ovat Finanssiala ry:n jäsenyhtiöiden rahastot. Eivätkä yhdistyksen ulkopuolisista rahastoyhtiöistä OP:nkaan Pohjoismaihin sijoittavat osakerahastot yllä lähellekään Evli Pohjoismaiden tuottoa. Taalerin Ruotsi-rahaston historia ei ole vielä kolmen vuoden mittainen.
Kaikki heinäkuun 2014–kesäkuun 2017 tuotoltaan sitä paremmin menestyneet Pohjoismaat-kategorian rahastot sijoittavat kuitenkin pienyhtiöihin: Aktia Nordic Small Cap, Fondita Nordic Micro Cap, eQ Pohjoismaat Pienyhtiö ja Nordea Nordic Small Cap. Evli Pohjoismaat on markkina-arvorajoittomien Pohjoismaat-rahastojen ykkönen. Evli Pohjoismaat on Bruunin salkunhoitajakaudella voittanut selvästi myös yleispohjoismaisen vertailuindeksinsä.
Mikä on menestyksesi salaisuus?
”Uskon että menestyksen salaisuus piilee tavassamme sijoittaa. Teemme itsenäistä ja hintatietoista osakepoimintaa ja seuraamme kurinalaisesti etukäteen sovittua valintakriteeristöä. Uskallamme poiketa vertailuindeksistä.”
Bruun katsoo kassavirtaa
Evli Pohjoismaat etsii alihinnoiteltuja yhtiöitä, joilla on hyvä kassavirta ja velanhoitokyky.
Kuinka olet päätynyt painottamaan näitä kriteerejä, salkunhoitaja Wilhelm Bruun?
”Uskon että hintatietoisuus on hyvin tärkeä lähtökohta hyvälle pitkän aikavälin sijoitustulokselle. Jos osake on kallis, hintaan on usein leivottu kovat tulevaisuudenodotukset. Jos ne eivät täyty, se voi kostautua omistajille kalliisti. Yhtiöanalyysissämme painotamme kassavirtaa, koska mielestämme se mittaa mahdollisimman puhtaasti yhtiön kyvystä luoda tuottoa pitkällä aikavälillä.”
”Sijoituskohteillemme sallimme enintään maltillisen velkataakan. Vähävelkaisella yhtiöllä on vain pieni riski ajautua taloudellisiin ongelmiin. Toisaalta haluamme, että yhtiöiden luoma ylijäämä palautuu osakeomistajille eikä mene ulkopuolisille rahoittajille.”
Viikon trio: Kolme tärppiä naapureista
Millaisia kiinnostavia yhtiöitä on päätynyt menestyssalkunhoitajan haaviin pohjoismaisten pörssien valikoimista? Evli Pohjoismaat -rahaston salkunhoitaja Wilhelm Bruun nostaa esiin kaksi tanskalaista ja yhden ruotsalaisen yhtiön.
”Tanskalainen Vestas Wind Systems on maailman johtava tuulivoimaloiden valmistaja. Se on päässyt vaikeiden vuosien jälkeen hyvään kuntoon. Vestas tarjoaa vahvaa rahantekokykyä houkuttelevaan hintaan.”
”Pandora on tanskalainen korujen valmistaja, joka alkuvuoden osakkeen hinnan pudotuksen jälkeen näyttää taas houkuttelevalta. Sillä on vahva brändi ja hyvin kannattavaa liiketoiminta. Melkein velaton rahantekokone.”
”Ruotsalainen lämpöpumppujen valmistaja Nibe Industrier on yksi rahaston kestosuosikeista. Yhtiö tarjoaa vahvaa kasvavaa kassavirtaa siedettävään hintaan.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
