Lukuisat pörssiyhtiöt jakoivat takavuosina osakkeenomistajilleen pääomanpalautuksia. Jotkin yhtiöt jakavat niitä edelleen. Osakesäästäjän on verotuksen vuoksi tärkeää pitää muistissaan vuosi 2014.
Pörssin osinko-osakkeista kiinnostuneelle osakesäästäjälle kevät on ollut viime vuosina antoisa sesonki. Hyviä osinkoja on luvassa tänäkin keväänä.
EQ:ssa hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille maksettaisiin osingon lisäksi pääomanpalautusta. Se on nykyään aika harvinaista.
EQ selittää palautuksen maksamista ”aggressiivisella osingonjakopolitiikallaan”: yhtiön tavoitteena on jakaa koko tilikauden tulos osinkona. Sen lisäksi voidaan jakaa pääomanpalautusta siltä osin kuin kassavirta ylittää tilikauden tuloksen. Tuota kassavirtaa on kertynyt yhtiön pääomarahastosijoituksista. EQ maksaa pääomanpalautuksia jo kuudetta vuotta peräkkäin.
Osinko ja pääomanpalautus maksetaan eri varoista yhtiössä. Siksi jaottelulla on merkitystä yhtiölle.
Osakkeenomistaja tietysti kiittää sekä osingoista että pääomanpalautuksista, mutta enää hän ei hyödy uusista pääomanpalautuksista verotuksessa, kuten ennen. Verotus nimittäin muuttui vuoden 2014 alusta, ja siihen pääomanpalautusten maksaminen lähestulkoon loppuikin pörssiyhtiöissä.
Ennen vuotta 2014 maksettujen pääomanpalautusten verotus ei kuitenkaan ole muuttunut. Siksi osakkeenomistajan on tärkeää tietää, mitä pääomanpalautuksia hän on saanut ja milloin, muistuttaa verojuristi Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitosta.
Näin pörssiyhtiöiden pääomanpalautuksia verotetaan:
Ennen vuotta 2014 saadut pääomanpalautukset
Kun osakkeenomistaja sai pääomanpalautuksen, hän ei maksanut siitä veroa. Veronmaksun aika tulee, kun hän myy osakkeen. ”Silloin osakkeen hankintameno pienenee pääomanpalautuksen verran. Kun hankintameno pienenee, verotettava luovutusvoitto ja siksi myös voitosta menevä vero kasvaa”, Juha-Pekka Huovinen selvittää.
ESIMERKKI: Ostit osakkeen, jonka hankintameno oli 10 e. Olet saanut osakkeelle pääomanpalautusta 2 e. Myyt osakkeen 11 eurolla. Verotettava luovutusvoittosi on 3 e.
Osakkeenomistaja kuitenkin hyötyy verotuksen lykkääntymisestä. Ja jos hän omistaa osakkeen vähintään 10 vuotta, hän voi käyttää luovutusvoiton laskemisessa 40 prosentin hankintameno-olettamaa todellisen hankintamenon sijasta. Jos hankintameno-olettaman käyttö on sijoittajalle edullisin tapa, silloin pääomanpalautus ei vaikuta verotettavan luovutusvoiton suuruuteen.
Jos osakkeenomistaja myy tappiolla osakkeen, jolle on saanut pääomanpalautusta, verotuksessa tappio pienenee pääomanpalautuksen verran.
ESIMERKKI: Ostit osakkeen, jonka hankintameno oli 10 e. Olet saanut osakkeelle pääomanpalautusta 2 e. Sen jälkeen hankintameno on 8 e. Jos myyt osakkeen 7 eurolla, tappiosi on 1 e.
Vuoden 2014 alusta lukien saadut pääomanpalautukset
Jos osakkeenomistaja saa pörssiyhtiöltä pääomanpalautuksia, niitä verotetaan samoin kuin pörssiyhtiön osinkoja. Niistä tehdään myös ennakonpidätys kuten osingoista. Vuoden 2014 alun jälkeen saadut pääomanpalautukset eivät vaikuta osakkeen hankintamenoon eivätkä myydyn osakkeen verotettavan voiton tai tappion laskemiseen.
MUISTA:
Sijoittajalla on velvollisuus pitää muistiinpanoja arvopaperikaupoistaan. Nykyään arvopaperivälittäjillä on usein sähköinen palvelu, jossa tietoja säilytetään – se riittää muistiinpanoiksi. Sijoittajana sinulle on joka tapauksessa tärkeää, että vanhatkin tiedot ovat käytettävissäsi. Kauppoja tehtyäsi sinun on nimittäin syytä tarkistaa, että verottaja on laskenut verotettavan voiton tai tappion oikein. Silloin tietoja pääomanpalautuksista tarvitaan.
VEROJURISTIN VINKKI: Jos myyt osakkeita sellaisesta yhtiöstä, jolta olet saanut ehkä monenakin vuonna pääomanpalautusta tai yhtiössä on ollut osakeanteja tai muita yhtiötapahtumia, mieti, kannattaisiko sinun myydä kaikki saman yhtiön samalla arvo-osuustilillä olevat osakkeet kerralla. ”Silloin osakkeiden hankintamenon ja luovutusvoiton tai -tappion laskeminen helpottuu. Silloin pystyy myös helposti vertamaan, kannattaako verotettavan voiton laskemisessa käyttää kaavamaista hankintameno-olettamaa vai osakkeiden todellista hankintamenoa”, Juha-Pekka Huovinen sanoo.
Ulla Simola
