KARON PÖRSSI Kun britit äänestivät maansa eroamaan Euroopan unionista, osakekurssit syöksyivät hetkellisesti ja tiedotusvälineet ynnäilivät, kuinka paljon maailman pörssien markkina-arvoista eli sijoittajien pörssisalkuista katosi rahaa. Uutiset antoivat ymmärtää, että sijoittajat kärsivät.
Maailman menestynein sijoittaja Warren Buffett olisi toista mieltä.
"Kun seuraavan kerran uutisissa sanotaan, että sijoittajat häviävät markkinalaskussa, editoi se mielessäsi muotoon: 'Epäsijoittajat häviävät markkinalaskussa – mutta sijoittajat hyötyvät'", Buffett neuvoo. Hänen mukaansa pitkäaikaisen sijoittajan kannalta kurssien laskeminen on hyvä uutinen. Vain niiden, jotka ovat lähiaikoina myymässä osakkeitaan, pitäisi iloita kurssien nousemisesta.
Buffettin ajatus ei aivan täysin sovi Brexit-laskuun, sillä Britannian EU-ero vaikuttaa reaalitalouteen ja yritysten toimintaympäristöön. Voi täysin perustein olettaa, että Brexit-päätös heijastuu yritysten liiketoimintaan, tuleviin kassavirtoihin ja niiden nykyarvoon.
Voi myös kuvitella, että markkinat kurssilaskussa täysin rationaalisesti kollektiivisesti kalkyloivat uuden hinnan kunkin yrityksen tuleville kassavirroille, joskin realisti tietää, ettei niin tietenkään ollut, vaan murrostilanteessa markkinoilla hallitsevat tunteet ja spekulaatio.
Buffettin lausahdusta kurssilaskun hyödyllisyydestä kannattaa silti pureskella toinenkin tovi.
Liiketoiminnan arvo ja pörssikurssi
Ajatus pörssikurssien laskun siunauksellisuudesta pohjautuu ajattelutapaan, jossa yritykselle pyritään määrittelemään eri keinoin oikea hinta. Suomalaisten analyysitalojen käyttämiä keinoja käsittelin tällä palstalla viime viikolla.
Kun liiketoiminnan eli yrityksen oikea hinta on saatu määriteltyä, sitä verrataan pörssikurssiin Jos yhtiötä saa ostaa pörssistä (selvästi) halvemmalla kuin mikä on sen oikea hinta, sitä kannattaa ostaa. Jos taas pörssikurssi on korkeampi kuin mikä sijoittajan arvion mukaan olisi yhtiön liiketoiminnan perusteella oikeutettua, osaketta ei ainakaan kannata ostaa vaan ehkä myydä.
Osakekurssit vaihtelevat kaiken aikaa ja hektisestikin, yhtiöiden tulevaisuudennäkymät huomattavasti rauhallisemmin lainein. Jos yhtiön osakekurssi laskee ilman että yhtiön liiketoiminnan näkymät ovat muuttuneet, osakkeen tuotto-odotus paranee. Tähän pohjautuu Buffettin ajatus kurssilaskun riemukkuudesta.
Ostaja hyötyy
Osaketta ostavan sijoittajan tuleva tuotto on sitä parempi, mitä halvemmalla hän saa ostettua osaketta. Siksi osakkeen ostoa harkitsevan kannalta niin yhtiökohtainen kuin yleinenkin kurssilasku on hyvä uutinen, vähän kuin alennusmyynti uusia kesävaatteita tarvitsevan kannalta.
Osaketta omistavan sijoittajan kannalta kurssilasku tarjoaa mahdollisuuden täydentää salkkua edullisesti. Buffettin ajattelussa omistaja ostaa lisää osakkeita saamillaan osingoilla ja mahdollisilla muilla sijoitettavaksi tulevilla rahaerillä, joten omistajakin on kaiken aikaa potentiaalinen lisäsijoittaja.
Siinä tapauksessa, että osakkeita ei osta (lisää), kurssilaskusta ei pääse hyötymään, mutta ei siitä pitäisi olla omistajalle haittaakaan. Pörssikurssilla ei ole merkitystä, jos ei ole myymässä osakkeitaan.
Ajattelu kuulostaa loogiselta, mutta käytännössä Buffett ei ole kärjistyksessään aivan oikeassa.
Kurssilla on merkitystä
Yhtiöt pyrkivät kasvattamaan liiketoimintaansa. Tällöin yksi keino ovat yritysostot, joilla saavutetaan lisää tuotteita, kattavampi jakeluketju, uutta teknologiaa, lisää markkina-asemaa – jotain, millä on ostavalle yhtiölle enemmän hyötyä kuin mitkä ovat yritysoston kustannukset.
Yhtiö voi maksaa yrityskaupan käteisellä tai omilla osakkeillaan tai niiden yhdistelmällä. Jos yrityksen pörssikurssi on matala, oman osakkeen käyttäminen maksuvälineenä ei ole osakkeenomistajien kannalta edullista.
Siis: yhtiön osakkeen yliarvostuksesta on hyötyä sen omistajille.
Tätä Buffett ei ole ottanut yksinkertaistuksessaan huomioon.
Erityisen paljon iloa korkeasta arvostuksesta on siinä tapauksessa, että sijoituskohde päätyy itse yritysoston kohteeksi. Vaikka kaupat tietenkin tehdään jollakin markkina-arvolla, kauppahinta tapaa ainakin henkisesti kiinnittyä ostokohteen pörssikurssiin. Yrityskauppatiedotteissakin kerrotaan, kuinka paljon preemiota ostaja maksaa suhteessa viimeisimpään noteeraukseen ja ostokohteen viime aikojen keskikurssiin.
Osakekurssin yliarvotus jeesaa yhtiötä myös siinä tapauksessa, että se haluaa hakea lisää pääomia osakeannilla. Jos kurssi on korkea, osakkeiden määrä kasvaa annissa vähemmän kuin siinä tapauksessa, että kurssi olisi matala. Tällä on merkitystä etenkin silloin, kun yhtiö päättää syystä tai toisesta käyttää suunnattua antia, johon osaketta entuudestaan omistava sijoittaja ei ole oikeutettu osallistumaan.
Merkintäetuoikeusannissa nykyinen omistaja voi hyötyä matalasta arvostuksesta merkitsemällä osakkeita enemmän kuin oman omistuksensa suhteessa. Jos osakkeen arvostus on kuplassa, hän voi olla merkitsemättä ja myydä merkintäoikeutensa. Tässä tilanteessa omistaja hyötyy korkeasta arvostuksesta siksi, että merkitsemättä jättäminen vertautuu osakkeiden myymiseen (joskaan ei veroseurauksiltaan).
Markkina-arvon myötä yritys saa myös arvostusta ja näkyvyyttä. Kurssirakettius saattaa tuoda yhtiölle ja sen tuotteille menestyjän merkkiä. Kuluttajatuoteyhtiön kohdalla tällainen ylimääräinen gloria saattaa lisätä tuotteiden kysyntää ja siten parantaa liiketoiminnan kehitystä.
Vastaavasti rämpiminen pörssissä heikentää yhtiön brändiarvoa asiakkaiden silmissä. Eipä tekisi mieli ostaa vaikkapa Honkarakenteen mökkiä, koska yhtiö on krooninen pörssiluuseri. Nämä tapaukset liittyvät yleensä yhtiön liiketoimintaan eivätkä ne siksi ole Buffettin tarkoittamia "kurssit laskevat, hienoa!" -tapauksia.
Yhtiökohtainen kurssilasku saati yhtiön krooninen aliarvostus ei kuitenkaan ole sijoittajan kannalta yksinomaan hyvä asia. Siksi Buffett on oikeassa vain osin.
Viikon trio: Brittilän raketit
Vaikka Yhdistyneen Kuningaskunnan kansa päätti erota EU:sta ja brittiläisten yhtiöiden kurssit laskivat Brexitin seurauksena, Lontoon pörssin FTSE 100 -indeksistä löytyy kosolti yhtiöitä, jotka vuoden ajanjaksolla ovat tuoneet mukavat voitot. FTSE-indeksi lasketaan puntamääräisenä, joten punnan arvon heikkeneminen euroa vastaan on jättänyt eurosijoittajan tuotot pienemmiksi.
FTSE 100 -indeksin kolme kovinta nousijaan heinäkuun 2015 alusta kesänkuun 2016 loppuun ovat seuraavat yhtiöt. Listan kärkipaikkaa pitävä Fresnillo on meksikolainen, maailman johtava hopeantuottaja.
| Yhtiö | Kurssinousu 1 v. |
| Fresnillo | + 130 % |
| Randgold Resources | + 93 % |
| Mediclinic International | + 59 % |
Lähde: FT.com. Tilanne 30.6.2016 kello 13 Suomen aikaa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
