Miten toimisit, jos pankki alkaisi periä maksua talletuksistasi? Alkaisiko patja tuntua hyvältä vaihtoehdolta tilille, joka tosiasiassa ei nytkään tuota mitään?
Sammon toimitusjohtaja Kari Stadigh sanoi elokuussa uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että jos yleinen korkotaso pysyy miinuksella, pankit saattavat alkaa periä kuluttajilta negatiivista talletuskorkoa. Säästäjä siis maksaisi pankille talletuksestaan.
Yritysasiakkailta negatiivisia talletuskorkoja jo peritään. Pankit puolestaan maksavat Euroopan keskuspankille omista talletuksistaan.
Kari Stadighin sanomisia siteerattiin ahkerasti suomalaisessa mediassa ja negatiivisista talletuskoroista kirjoitettiin runsaasti juttuja. Toimituksissa ehkä ajateltiin, että ajatus negatiivisesta korosta hätkähdyttäisi suomalaisia, talletusten vannoutuneita ystäviä.
Mutta ovatko ihmiset olleet pois tolaltaan? Onko asiaa kauhisteltu kaupan kassajonossa tai oikein porukalla kuntosalilla? Ovatko koiranulkoiluttajien tapaamiset saaneet uutta sisältöä: ”Terve terve! Noh, Turre, ei vedetä! On vielä pidellyt ilmoja. Mitä luulet, tuleeko niitä negatiivisia talletuskorkoja todella?”
Syntyisikö ryntäystä? Kukaan ei tiedä
Voi olla, että miinuskorko tuntuu säästäjistä niin epätodelliselta, että se ei vielä edes huoleta. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten ihmiset tosipaikan tullen siihen reagoisivat. Jos he ryntäisivät nostamaan rahansa pankeista ja siirtäisivät ne patjaan, koko rahoitusjärjestelmä voisi luisua kohtalokkaaseen ongelmakierteeseen.
Toki yhtä hyvin on mahdollista, että pieni negatiivinen korko ei hätkähdyttäisi. Tai että negatiivisen koron asemesta pankit asettavat säästäjille jonkinlaisen maksun, joka käytännössä ajaisi saman asian. Maksu ehkä ärsyttäisi, mutta ei olisi psykologisesti yhtä ikävä kuin miinuskorko. Eihän pankkiasiakkaan nytkään ole aina helppo pysyä kärryillä siitä, mitä kaikkia maksuja hän pankille maksaa ja mitä hän niillä saa (tämä ei tarkoita, etteikö palvelusta pitäisikin maksaa).
Yksityisasiakkaiden ”isommat talletukset” ensin?
Kuulemma ulkomailla jotkin pankit jo perivät negatiivista talletuskorkoa kuluttajilta. Jos yksikin pankki meillä rohkenee olla ensimmäinen, muiden on helppo seurata samalla tiellä.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kuitenkin arvelee, että kevein perustein pankit eivät pane kuluttajien käyttelytilejä miinuskorolle. Hän tuumii keskiviikkona ilmestyvän Taloustaidon jutussa, että jos negatiivisiin talletuskorkoihin mentäisiin, ensin ne saattaisivat koskea ”isompia talletuksia” – mitä sellaisiksi sitten luettaisiinkaan.
Nykyisetkin korot todellisuudessa pakkasella
Talletusten todelliset korot eli korot, joissa inflaation vaikutus on otettu huomioon, ovat olleet jo pitkään enimmäkseen pakkasella. Talletuksen todellinen arvo, ostovoima, siis pienenee talletusaikana.
Lopputulos on vielä ankeampi, kun inflaation lisäksi otetaan huomioon korkotulosta perittävä 30 prosentin lähdevero.
Viime aikoina inflaatio eli kuluttajahintojen vuosimuutos on pyörinyt yhden prosentin vaiheilla. Jotta säästöjen todellinen arvo verojen jälkeen ei pienenisi säästöaikana, talletukselle olisi saatava yli 1,4 prosentin vuosikorko. Moisia korkoja ei enää juuri näe edes niillä ulkomaisilla pankeilla, jotka tekevät tulonsa kovakorkoisia kuluttajaluottoja myöntämällä.
Ulla Simola
