Suomalaiset rahastosäästäjät kuuluvat tyypillisimmin alempiin toimihenkilöihin ja työväestöön, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta tutkimuksesta. Alalla pelätään, että rahastot siirtyvät ulkomaille, jos verotus kiristyy.
Kuva tyypillisestä suomalaisesta rahastosäästäjästä on kahdessa vuodessa muuttunut, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta. Rahastosäästäjistä naisia on 23 prosenttia ja miehiä 26 prosenttia. Koko väestöstä 24 prosenttia säästää rahastoihin.
Nykyisin rahastosijoittajat ovat keskimäärin pienituloisempia kuin vielä kaksi vuotta sitten, jolloin tutkimus tehtiin edellisen kerran.
Tutkimuksen mukaan viidennes rahastosäästäjistä elää kotitalouksissa, joiden yhteenlasketut tulot ovat alle 30 000 euroa vuodessa. 29 prosentilla tulot ovat 30 000–50 000 euroa vuodessa. Yli 80 000 euron kotitalouksien vuosituloihin yltää vain 24 prosenttia rahastosäästäjistä.
Kahden vuoden takaisesta muutosta on tapahtunut myös rahastosäästäjien ammattiryhmissä.
Nyt peräti 39 % rahastosäästäjistä kuuluu alempiin toimihenkilöihin ja työväestöön. Eläkeläisten osuus on 24 %. Ylempiä toimihenkilöitä, yrittäjiä ja johtajia on 24 %.
Tutkimusta varten haastateltiin 2 500 suomalaista, jotka olivat iältään 15–79-vuotiaita. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2017.
Koveneva verotus voi ajaa rahastoja ulkomaille
Suomeen on rekisteröity 24 rahastoyhtiötä. Helmikuun lopulla Suomessa oli 486 kotimaista sijoitusrahastoa. Finanssialalla on seurattu huolestuneena veroaloitteita, joita Suomessa on vaalien alla esitetty.
Toiveena on, että sijoituksia koskeva verotus pidettäisiin ensi vaalikaudella ennallaan etenkin, kun sijoitusrahastojen sääntelyä ja sijoitustuotteiden verotusta on juuri uudistettu.
Alalla pelätään, että verojen kiristykset toisivat painetta rahastoyhtiöille siirtää rahastojaan pois Suomesta. Rahastojen siirtyminen EU:n sisällä maasta toiseen on helppoa. Se näkyy muun muassa siinä, että kevyesti verotetut Irlanti ja Luxemburg hallitsevat jo yli puolta Euroopan sijoitusrahastojen markkinoista.
”Rahastotoiminnan siirtäminen maasta toiseen on huomattavan yksinkertaista. Suomi on toistaiseksi pärjännyt tässä kilpailussa suhteellisen hyvin mutta kilpailu kiristyy muun muassa EU:ssa vireillä olevan pääomamarkkinaunionihankkeen myötä”, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo.
Outi Airaksinen
