KARON PÖRSSI Kunhan tammirallin eri suuntiin suhaavien pikataipaleiden ravat on saatu pyyhittyä treidaustakeista, huomio alkaa kohdistua tuloskauteen. Koko vuoden tulosraporteista kiinnostuvat nekin sijoittajat, jotka eivät vaivaudu tutkimaan osavuosikatsauksia.
Vuositulosten julkistamisen yhteydessä yhtiöt usein kertovat, millaista osinkoa yhtiön hallitus esittää maksettavaksi kuluneelta vuodelta. Jotkin harvat yhtiöt saattavat pantata hallituksen osinkoesitystä lähemmäs yhtiökokouspäivää.
Viime vuosien kurssinousuihin verrattuna osingot saattavat tuntua mitättömiltä. Kurssihan voi nousta tai laskea osingon verran muutamassa päivässä! Silti osingot ja niiden pohjalta laskettavat osinkotuottoprosentit ovat pitkäaikaisen sijoittajan kannalta tärkeää tietoa.
Osta ja pidä -sijoittajan kannalta osingot ovat aivan olennaisia, muodostuuhan hänen tulovirtansa pelkästään osingoista ja pääomanpalautuksista. Samoin kuin yhtiön arvoa voi määritellä laskemalla sen tulevien kassavirtojen nykyarvon, osakkeen arvoa voi pyrkiä haarukoimaan arvioimalla sen maksamien osinkojen nykyhetkeen lasketun arvon.
Osinkotuottoprosentti on myös kätevä työkalu sijoituskohteiden väliseen vertailuun. Asuntosijoittajat laskevat mielellään asunnon vuotuista nettovuokratuottoa, ja korkosijoittajat katsovat ensisijaisesti juuri sijoituksen korkoa. Osakkeiden osalta osinkotuottoprosentti on näihin vertailuihin hyvä väline kovasti heiluvan osakekurssikehityksen sijaan.
Jos osinko on kestävällä tasolla ja yhtiön tulevaisuudessa ei näy kummempia vaaroja, osingon voi ajatella vähintään pysyvän ennallaan tästä eteenpäin. Hyvä yhtiö pystyy kasvattamaan tulostaan ja osingonjakoaan, ja jos osakkeen arvostus pysyy ennallaan, osakekurssikin nousee siinä sivussa.
Investors House ponkaisi kevään ykköseksi
Keräsin oheiseen taulukkoon Indersin tietokannasta parhaan osinkotuoton yhtiöt. Yhtiöjoukko kattaa ne Helsingin pörssin ja First North -markkinapaikan yhtiöt, joille Inderes laatii ennusteita. Osinkotuottoprosentti on laskettu suhteuttamalla alkaneena vuotena maksettavaksi ennustetut osingot perjantain 7.1.2022 päätöskursseihin.
Listan selvänä ykkösenä kimaltelee sijoitusyhtiö Investors House, joka vuoden aluksi kertoi messevästä euron osakekohtaisesta pääomanpalautuksesta. Pääomanpalautus on taulukossa laskettu osingoksi.
Investors Housen pääomanpalautus on kertaluonteinen ja seurausta viime vuoden lopulla tehdyistä kiinteistömyynneistä. Sitä ei siten voi laskea juoksevaksi tuotoksi. Investors Housen osinkotuotto laskeekin ensi vuonna Inderesin ennusteilla viiden prosentin pintaan.
| Osinkotuotto, % | ||
| Yhtiö | 2022e | 2023e |
| Investors House | 19,40 % | 4,90 % |
| Sampo | 9,80 % | 7,80 % |
| Taaleri | 8,70 % | 9,60 % |
| Titanium | 6,70 % | 7,50 % |
| Honkarakenne | 6,10 % | 7,00 % |
| Lehto | 5,80 % | 8,10 % |
| Alexandria | 5,70 % | 6,30 % |
| Telia | 5,70 % | 5,70 % |
| United Bankers | 5,60 % | 6,00 % |
| Tokmanni | 5,50 % | 5,90 % |
Lähde: Inderes. Tilanne 9.1.2022.
Parhaan osinkotuoton yhtiöiden listalla silmään pistää finanssitoimialan vahva edustus. Investors Housen juuret ovat kiinteistösijoitustoiminnassa, Sampo on keskittymässä vahinkovakuuttajaksi, Taaleri muuttaa muotoaan nopeasti ja etsii nousevia trendejä. Titanium pyörittää kiinteistösijoitusrahastoja, Alexandria myy sijoitustuotteita, samoin United Bankers.
Kymppilistan ei-finanssifirmoista Honkarakenne valmistaa hirsitaloja ja vaikeuksissa rypevä Lehto pyrkii modulaaristamaan rakentamisen. Telia on ruotsalainen teleoperaattori, Tokmanni lähinnä edullisten käyttötavaroiden myyntiin keskittynyt ketju.
Huomata täytyy, ettei lista kata läheskään kaikkia Helsingin pörssin yhtiöitä. Esimerkiksi Nordealta analyytikot yleisesti odottavat reilun 90 sentin osakekohtaista tulosta, josta Nordean osinkopolitiikalla jaettavaksi tulisi luultavasti noin 60 sentin osinko. Vuodelta 2018 eli keväällä 2019, viimeksi ennen koronakriisiä, Nordea maksoi 69 sentin osingon.
Kärkikymmenikön alapuolella jatkuu finanssiyhtiöiden paraati: Aktia, CapMan, Evli, EAB Group – niiden väliin mahtuu vain tietotekniikka-alan palveluyhtiö TietoEVRY.
Ennusteissa vaikuttaisi olevan hieman heiluntaa sen suhteen, onko kyseessä vuodelta 2021 vuonna 2022 maksettava osinko vai vuoden 2022 tuloksesta maksettava osinko. Esimerkiksi tappiolliselta Lehdolta odotetaan taulukossa korkeaa osinkotuottoa, vaikka analyysiraportissa povaillaan, ettei yhtiökokouksessa ole tarjolla kuin lämmintä kättä. Korona-aikana tuskin sitäkään.
Kertaluonteista vai kestävää?
Yhden vuoden osinkotuottoprosenttien katsominen johtaa helposti harhaan, sillä joidenkin yhtiöiden osingot voivat olla korkealla kertaluonteisesti. Niin on laita esimerkiksi Investors Housen kohdalla. Samoin Sammon osinko-odotukset ovat korkealla yhtiön purkaessa Nordea-omistustaan.
Listassa omassa sarakkeessaan ovat vuonna myös seuraavan vuoden osinkoennusteiden pohjalta lasketut osinkotuottoprosentit. Investors Housea ja Sampoa lukuun ottamatta osinkovirran odotetaan muuttuvan vieläkin vuolaammaksi; Telialta odotetaan tasaisena pysyvää osinkoa.
Osinkosijoittaja etsii usein yhtiöitä, jotka maksavat korkeaa osinkoa, joka on kestävällä pohjalla ja jolla on kaiken lisäksi edellytykset nousta tulevaisuudessa. Se ei selviä yhden tai kahden vuoden osinkotuottoprosentin avulla vaan edellyttää analyysityötä.
Osinkotuottoprosenttien vertailukelpoisuuteen vaikuttaa myös moni muu seikka. Ensinnäkin osa yhtiöistä pystyy löytämään tuottoisia investointikohteita. Silloin yhtiön ei kannata jakaa osinkoa vaan käyttää rahat tulevaisuusinvestointeihin. Niin yhtiö kasvattaa tulevaa osingonmaksukykyään.
Toiseksi joidenkin yhtiöiden liiketoiminta on kovin suhdanneherkkää eli syklistä. Vaikkapa metallinjalostajien ja joidenkin investointituotevalmistajien tulokset kiitävät korkeasuhdanteissa, kun taas matalasuhdanteissa tehdään monesti tappiota. Sijoitustuotteita myyvien yhtiöiden liiketoimintaan vaikuttaa pörssisyklin vaihe.
Kolmanneksi heikosti kannattavien ja siksi halvoiksi hinnoiteltujen yhtiöiden osinkoennusteissa analyytikon optimismi nostaa yhtiön korkealle osinkotuottolistalla.
Neljänneksi jotkin yhtiöt jakavat voittoja omistajilleen osinkojen lisäksi omien osakkeiden oston ja mitätöimisen kautta.
Perinteiset osinkokanuunat vaisuina
Helsingin pörssin perinteisiä osinkotykkejä ovat olleet teleoperaattorit, Fortum, Kesko ja Orion. Niiden liiketoiminta on kohtuullisen vakaata ja tuottaa hyvää kassavirtaa. Koska kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset, yhtiöt on yleensä hinnoiteltu edullisesti, mikä on nostanut osinkotuottoprosentin korkealle.
Tämä tarina muuttui 2010-luvun nolla- ja miinuskorkojen aikana. Kun osa sijoittajista on etsinyt pörssistä korkosijoituksen korvikkeita, huomio on osunut vakaisiin osinkoyhtiöihin. Se on puolestaan nostanut niiden kursseja ja painanut osinkotuottoprosentteja.
Inderesin ennusteilla Elisalta, Fortumilta ja Orionilta lohkeaa reilun neljän, Keskolta vain reilun kolmen prosentin osinkotuotto.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainitusta yhtiöistä hän omistaa Sampoa, Honkarakennetta, Lehtoa, Teliaa, Nordeaa, Aktiaa, TietoEVRYä, Fortumia ja Keskoa.
