KARON PÖRSSI "Osta halvalla, myy kalliilla", kuuluu sijoittamisen ja kaupankäynnin ikiaikainen ohje. Sijoittajille teroitetaan, miten tärkeää on, ettei kohteesta maksa liikaa ostohetkellä. Arvosijoittamisen eli tunnusluvuiltaan edullisiin osakkeisiin sijoittamisen on todettu antavan ylituottoja.
Hinnalla on merkitystä!
Tai sitten ei.
Laatusijoittaminen tarkoittaa sijoittamista poikkeuksellisen hyviin yhtiöihin. Laatuyhtiön määritelmä on vielä vähemmän vakiintunut kuin arvo-osakkeen, mutta laatuyhtiöillä on tyypillisesti hyvä pääomantuotto, vakaa tulos ja liiketoiminnassaan jokin pysyvä kilpailuetu.
Historiadataharjoitukset osoittavat, että salkun täyttäminen laadulla antaa ylituottoa. Hämmentäväksi tuloksen tekee se, että kriteereinä ei ole käytetty lainkaan osakkeen hintaa tai sellaista tunnuslukua, johon osakkeen eli yhtiön hinta vaikuttaisi.
Laatu vetää eroa laskumarkkinassa
Varainhoitoyhtiö T. Rowe Price jakoi viisisataa eurooppalaista suuryhtiötä kymmeneen koriin sen mukaan, kuinka laadukkaiksi se arvioi yhtiöt kahdeksan numeerisen kriteerin perusteella.
Kriteereinä olivat korkea oman pääoman tuotto, osakekohtaisen tuloksen vähäinen vaihtelu, pieni siirtovelkojen määrä suhteessa taseen loppusummaan, alhainen velkaantuneisuus, korkea liiketoimintojen kassavirta suhteessa liikevaihtoon, kurinalainen pääomien allokaatio, osakkeen vähäinen heiluvuus suhteessa markkinaan yleisesti sekä osakkeen vähäinen heiluvuus absoluuttisesti.
Yksikään kriteereistä ei ota kantaa osakkeen hinnoitteluun markkinoilla.
Näin muodostettujen kymmenen osakekorin kehitystä seurattiin vuoden 1996 alusta syyskuun 2012 loppuun. Laadukkaimmiksi arvioidut yhtiöt tuottivat selvästi parhaiten, toiseksi laadukkain kymmenes toiseksi parhaiten, kolmanneksi laadukkain kolmanneksi parhaiten ja niin edelleen. Laadultaan kehnoin kymmenes menestyi huonoimmin, toiseksi kehnoin toiseksi huonoiten – ja niin edelleen. Korrelaatio ryhmien välillä on miltei aukoton.
Laatuyhtiöt hankkivat ylituottonsa suhteessa muuhun markkinaan pörssin laskujaksojen aikana. Laskujaksoina laadukkain kymmenes tuotti keskimäärin peräti 7,8 prosenttiyksikköä paremmin kuin laadultaan heikoin kymmenes.
Myös tasaisilla markkinoilla eli silloin, kun pörssin kuukausimuutos oli alle kolme prosenttia kumpaan tahansa suuntaan, laatuyhtiöt antoivat ylituottoa. Sen sijaan silloin, kun pörssi nousi yli kolme prosenttia kuukaudessa, laatuyhtiöt hävisivät melko selvästi heikompilaatuisille yhtiöille.
Korkeampaa tuottoa pienemmällä riskillä
Perkins-varainhoitotalo puolestaan on selvittänyt yhdysvaltalaisten laatuyhtiöiden menestystä huhtikuun 1991 alusta maaliskuun 2011 loppuun.
Perkins jakoi tuhat markkina-arvoltaan suurinta yhdysvaltalaisyhtiötä viiteen 200 yhtiön koriin kuuden laatukriteerin perusteella. Tässäkään selvityksessä osakkeen hinta tai arvostus ei ollut mukana yhdessäkään numeerisessa kriteerissä.
Vertailuun otettiin laadukkain viidennes ("laatuyhtiösalkku"), laadultaan heikoin viidennes ("roskayhtiösalkku") ja markkinoiden keskiarvo. Kahdenkymmenen vuoden tarkastelujakson aikana laatuyhtiösalkku antoi 10,5 prosentin keskimääräisen vuosituoton, kun keskimääräinen vuosituotto oli 9,5 prosenttia ja roskayhtiösalkun vuosituotto 7,3 prosenttia.
Laatuyhtiösalkun riski keskihajonnalla mitattuna osoittautui hieman matalammaksi kuin markkinoiden keskimäärin ja selvästi roskayhtiösalkkua matalammaksi.
Perkinsin havainto: sijoittamalla laatuviidennekseen sai 3,2 prosenttiyksikköä paremman vuosituoton 24 prosenttia pienemmällä riskillä kuin sijoittamalla roskaviidennekseen.
Laatua edullisesti – sijoittajalle tuplatuotot
Useiden eri laatustrategioiden toimimista historiassa tutkinut Rochesterin yliopiston professori Robert Novy-Marx on huomannut, että klassisin laatukriteerein muodostetut osakesalkut ovat antaneet ylituottoja.
Novy-Marx korostaa, että laatukriteerien yhdistäminen arvosijoittamisen kriteereihin nostaa tuottoja entisestään. 1960-luvun alkupuolelta 2010-luvun alkupuolelle ulottuvalla datalla Novy-Marx on laskenut, että ajanjakson alussa tiettyyn laatustrategiaan sijoitettu dollari on kasvanut jopa 1690 dollariksi.
Tähän on päädytty erityisellä laatukriteerillä, johon on yhdistetty arvokriteeri ja jota on lisäksi sovellettu markkina-arvoltaan pieniin yhtiöihin. Laatukriteerinä Novy-Marx käytti yhtiön myyntikatetta suhteessa taseen loppusummaan.
Myös markkina-arvoltaan suurten yhtiöiden kohdalla sama laadun ja arvon yhdistävä strategia on tuottanut: yksi dollari olisi kasvanut tarkastelujaksolla 595 dollariksi, kun samana aikana tuhannen yhdysvaltalaisen suuryhtiön Russell 1000 -indeksi olisi muuttanut dollarin 111 dollariksi.
Viikon trio: Solidiumin suurimmat
Suomen valtion sijoittajaintressiyhtiöiden salkkua hoitavan, muutosvaiheessa olevan Solidiumin salkussa on kaksi miljardiomistusta.
Salkun selvästi painavin paperi on Sampo. Solidiumin omistamien 66,6 miljoonan osakkeen markkina-arvo on 2,8 miljardia euroa. Sampo muodostaa peräti 36 prosenttia Solidiumin osakesalkusta.
Toinen miljardikerhon omistus on Stora Enso, jonka kahta osakesarjaa Solidium omistaa yhteensä 1,1 miljardin edestä.
Kolmanneksi painavin osake Solidiumin salkussa on Outokumpu.
| Yhtiö | Solidiumin omistuksen arvo |
| Sampo | 2,8 mrd. euroa |
| Stora Enso | 1,1 mrd. euroa |
| Outokumpu | 0,9 mrd. euroa |
Lähde: Solidium. Tilanne: 20.1.2017.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
Vero2017: Mihin suuntaan pörssi? -paneeli 15.3. klo 11.00 - 12.15 (sali D)
Paneeliin osallistuvat pääanalyytikko Sauli Vilén Inderesistä, toimitusjohtaja Jukka Leinonen DNA:sta, toimitusjohtaja Tommi Tervanen Kotipizzasta ja toimitusjohtaja Heikki Väänänen Tokmannista. Paneelin vetäjä on Taloustaidon pörssikolumnisti, sijoituskirjailija Karo Hämäläinen.
Vero2017-tapahtuma järjestetään Helsingissä 14. - 15. maaliskuuta. Ilmoittaudu kävijäksi ja tutustu ohjelmaan.
