KARON PÖRSSI Suomalaiset ovat sijoittajina samanlaisia kuin kahvinjuojina. Maltillinen yhdistelmärahasto on vaaleapaahtoista arabicaa, suuret brändit jylläävät.
Kolmen suuren pankkiryhmän osakepainoltaan varovaisilla yhdistelmärahastoilla on yhteensä yli 200 000 osuudenomistajaa – ja tämä siis kolmella rahastolla, joiden osakepaino on normaalitilassa 25 prosenttia (OP:llä 20 prosenttia). Pääomia niissä on neljä miljardia euroa.
Rahastot ovat niitä pyörittäville rahastoyhtiöille melkoisia rahakoneita. Nykyisellä pääomalla laskettuna Nordea imuroi Säästö 25 -rahastollaan 18 miljoonan euron hallinnointipalkkiotulot vuodessa.
Suuret yhdistelmärahastot ovat rahastojen rahastoja eli ne sijoittavat muihin – lähinnä pankin omiin – sijoitusrahastoihin. Pankkiryhmien välillä on eroja siinä, miten kohderahastojen kulut tulevat sijoittajalle. OP:llä ja Nordealla hallinnointipalkkio kohdistuu kuorirahastoon, joka saa sijoittaa pankin omiin rahastoihin ilman lisäkuluja. Sen sijaan Danske Kompassi 25 perii varojen ohjailusta 0,1 prosenttia vuodessa, minkä lisäksi kohderahastot perivät lisäksi omat palkkionsa.
Dansken ratkaisua voi hyvin arvostella ylimääräiseksi rahastukseksi – onhan Kompassi-rahasto vain ikään kuin syöttörahasto yhtiön muihin rahastoihin. Dansken malli on kuitenkin läpinäkyvä. Sitä paitsi juuri varojen ohjailu eli allokointi on olennaisen tärkeä yhdistelmärahaston menestykseen vaikuttava seikka. Siitä jos jostain pitääkin maksaa.
Viidentoista vuoden muutos
Yhdistelmärahastomarkkina on muuttunut merkittävästi viidentoista viime vuoden aikana. Kolmesta suuresta maltillisesta yhdistelmärahastosta kesällä viisitoista vuotta sitten oli olemassa vain Danske Invest Kompassi 25:n edeltäjä Sampo Kompassi 25.
OP:llä oli tuolloin vain yksi piensijoittajille suunnattu yhdistelmärahasto, joka sijoitti osakepuolella koko maailman osakkeisiin. Rahasto oli Ylen Aamu-tv:n Perjantaipörssissäkin seurattu "televisiorahasto" OP-Spektri, joka myöhemmin yhdistyi OP-Tuotto-rahaston kanssa OP-Tuottohakuiseksi, joka puolestaan myöhemmin yhdistyi OP-Maltillisen kanssa ja sai nimekseen OP-Maltillinen. Se on OP:n yhdistelmärahastovalikoimassa "keskimmäinen tuote", jonka osakepaino on normaalitilassa 50 prosenttia.
Nordeakaan ei ollut tuolloin täysin herännyt yhdistelmärahastojen mahdollisuuksiin, vaikka sillä olikin tuolloin kuusi yhdistelmärahastoa. Niistä kolme oli vähimmäismerkinnällään rajattu instituutiosijoittajien tuotteiksi ja yhtä myytiin yksityispankin asiakkaille. Kaiken kansan yhdistelmärahastoja olivat vain Nordea Optima.fi ja Nordea Optima Plus. Niistä Nordea Optima.fi oli selvästi suurempi.
Palkkiot laskussa
Suuret olivat myös Optima.fi:n hallinnointi- ja säilytyskulut, yhteensä 2,3 prosenttia vuodessa. Myös OP laskutti Spektri-sijoittajilta tuntuvasti, 1,83 prosenttia pääomista vuodessa.
2000-luvulla on tapahtunut paitsi maltillisten yhdistelmärahastojen läpimurto myös yhdistelmärahastojen palkkioiden selvä halpuutus. Siinä missä yhdistelmärahastojen vuosikulut olivat 2000-luvun alussa lähellä kahta prosenttia, nyt ne liikkuvat prosentin pinnassa.
Tällä hetkellä kolmen suurimman pankin parinkymmenen prosentin osakepainon yhdistelmärahastojen juoksevat kulut ovat:
| Rahasto | Juoksevat kulut |
| OP-Varovainen | 1,04 % |
| Danske Invest Kompassi 25 | 1,07 % |
| Nordea Säästö 25 | 1,22 % |
Lähde: Rahastoraportti. Tilanne: 31.5.2017.
Syitä hallinnointipalkkioiden laskuun ovat ainakin toiminnan tehostuminen, rahastopääomien kasvu ja jossain määrin myös kilpailu: kun kilpailija alentaa hintoja, voi olla oman edun mukaista seurata perässä.
Koska rahastojen osuudenomistajamäärät ovat komistuneet, palkkioiden laskulinjasta huolimatta rahastoyhtiöt voivat hyvin.
Hinnat lienevät edelleen laskusuunnassa. Kun juhannuksen alla Matias Möttölän kolumnin innoittamana aloitin aiheesta keskustelun Twitterissä, Nordean vähittäispankin johtaja Topi Manner vastasi: "Tutkimme [yhdistelmärahastojen] hallinnointipalkkioiden alentamista."
Kuluilla on merkitystä
Miksi taloustoimittajat kirjoittavat paljon rahastojen kuluista, vaikka sijoittajan kannalta ratkaisevaa on se, mitä hänelle jää käteen?
Syy on yksinkertainen: tulevia tuottoja ei tiedetä, kulut tiedetään. Paras arvaus rahaston pitkän aikavälin tuotoksi on vastaavan vertailuindeksin tuotto vähennettynä rahaston kuluilla.
Esimerkiksi Danske Invest Kompassi 25:n keskimääräinen vuosituotto viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana on ollut 3,7 prosenttia. Rahastoon sijoitettu tuhat euroa on siis muuttunut vuosikymmenen aikana reiluksi 1 400 euroksi.
Jos hallinnointiin olisi kulunut prosenttiyksikkö vähemmän, tuhat euroa olisi kasvanut lähes 1 600 euroksi.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
