KARON PÖRSSI Eurooppaan sijoittaminen ei ole ollut viime vuosina fiksu idea.
Laskin alla olevaan taulukkoon kalenterivuosittain ”Euroopan yleisindeksin” MSCI Europen ja ”maailman yleisindeksin” MSCI ACWI:n tuottoeron vuosittain vuosilta 2008–2021. Laskennan pohjana on käytetty indeksin euromääräistä versiota.
Jakson neljästätoista vuodesta vain kolmena Eurooppa on pärjännyt paremmin kuin koko maailma. Pahimmillaan, vuosina 2010 ja 2014, Eurooppa on hävinnyt koko maailman indeksille yli kymmenen prosenttiyksikköä, ja kymmeneen prosenttiyksikköön pyöristyy myös vuoden 2020 tappio.
Koko maailman ACWI-indeksi pitää sisällään myös eurooppalaiset osakkeet, joten suhteellisen tappion vuosinaan Eurooppa on jäänyt jälkeen Euroopan ulkopuolisesta maailmasta vielä pahemmin kuin taulukon miinusluvut osoittavat.
| Vuosi | Eurooppa | Koko maailma | Eurooppa vs. koko maailma |
| 2021 | 25,1 | 27,2 | -2,07 |
| 2020 | -3,3 | 6,7 | -9,97 |
| 2019 | 26,1 | 28,7 | -2,63 |
| 2018 | -10,6 | -5,5 | -5,03 |
| 2017 | 10,2 | 8,9 | 1,37 |
| 2016 | 2,6 | 11,6 | -9,02 |
| 2015 | 8,2 | 9,0 | -0,74 |
| 2014 | 6,8 | 18,2 | -11,40 |
| 2013 | 19,8 | 18,2 | 1,61 |
| 2012 | 17,3 | 14,6 | 2,69 |
| 2011 | -8,1 | -4,8 | -3,27 |
| 2010 | 11,1 | 22,3 | -11,19 |
| 2009 | 31,6 | 32,2 | -0,56 |
| 2008 | -43,7 | -39,4 | -4,29 |
| Datalähde: MSCI | |||
Kuluvan vuoden tammikuun alusta syyskuun loppuun MSCI Europe on laskenut 17,4 prosenttia, kun kaiken maailman osakkeiden kurssilasku on jäänyt euromääräisesti 13,8 prosenttiin.
MSCI laskee myös kumulatiivisen muutoksen vuodenvaihteesta 1998–1999 nykyhetkeen eli syyskuun 2022 loppuun. Se osoittaa, että Euroopan osakemarkkinat ovat tuottaneet tämän reilun 20 vuoden jaksolla keskimäärin 3,8 prosenttia vuodessa, kun koko maailman indeksin euromääräinen tuotto on ollut 6,1 prosenttia.
Ero on järisyttävä.
Eikä reaalitalouden puolella Euroopassa näytä hyvältä nytkään.
Energiakriisi uhkaa kylmentää vanhan mantereen tulevana talvena ja aiheuttaa tuntuvia lisäkustannuksia monille yhtiöille. Euroopan keskuspankki on ryhtynyt taistelemaan hintavakauden puolesta korottamalla ohjauskorkoa, mikä näkyy rahoituskustannusten nousuna. Kuluttajat ja yritykset ynnäilevät investointejaan uudelleen.
Stagflaation riski on kasvanut, kuten Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnkin on huomauttanut.
Onko mitään syytä sijoittaa Eurooppaan, jollei satu kärsimään pahemmanlaatuisesta masokismista?
Kartoituslistalle kaksinkertaistujat
Markkinoiden yleistä kurimusta voi yrittää juosta karkuun heittämällä hyvästit indeksille. Kun taannoin vierailin Edinburghissa varainhoitoyhtiö Baillie Giffordin kutsumana, yhtiön Euroopan osakkeista vastaava johtaja Stephen Paice ja Eurooppaan keskittynyt sijoitusasiantuntija Thomas Hodges muistuttivat, että sijoittaminen Eurooppaan ei tarkoita sijoittamista Euroopan kansantalouksiin. Aina löytyy yhtiöitä, jotka peittoavat talouksien ja yleisindeksien kehityksen ylivertaisesti.
Paice luetteli esimerkkejä eurooppalaisista yhtiöistä, joiden osakekurssi on monikymmen- ellei peräti yli satakertaistunut viimeksi kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomea hänen listallaan edusti silmänpainemittariyhtiö Revenio.
”Keskitymme niihin noin 30 prosenttiin yhtiöistä, jotka tuottavat viidessä vuodessa vähintään 100 prosenttia”, herrat kertoivat hoitamansa rahaston tavoitteesta.
Sellaista Baillie Giffordin Euroopan osakemarkkinoilta vuosilta 1987–2020 keräämä tuottodata nimittäin osoittaa: Osa osakkeista on antanut omistajilleen viiden vuoden jaksolla todella hyvät tuotot, kun taas suuren osan tuotto on jäänyt keskimääräistä pienemmäksi.
Keskittyminen ei tietenkään takaa sitä, että salkun yhtiöt tosiaan tuottaisivat viidessä vuodessa vähintään alkuperäisen sijoituksen verran voittoa. Se kuitenkin antaa ajatukselle suunnan: salkunhoitajia eivät kiinnosta tasaisen tylsät arvoyhtiöt, joiden kurssin tuplaantuminen vaatisi yllättävän ihmeen.
Neljä tuplaajatyyppiä
Mistä kurssinsa kaksinkertaistajia löytää?
Stephen Paice ja Tom Hodges ovat havainneet neljä mielenkiintoista aluetta Euroopan osakemarkkinoilta. He jakavat ne ryhmiin:
- Teknologiaa ahdistusarvostuksin
- Ilmastonmuutosmestarit
- Sarjashoppailijat ja
- Terveydenhuollon muuttajat.
Eurooppalaisten teknologiayhtiöiden arvostukset ovat painuneet Paicen ja Hodgesin arvion mukaan mataliksi niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti. Monet yhtiöt ovat hyvin kannattavia, mutta markkinoilla vallitsee tai on vallinnut paniikkisentimentti.
Ilmastonmuutos on ilman muuta yksi tämän hetken suurista sijoitusteemoista, ja eurooppalaiset yhtiöt ovat asemoituneet hiilidioksidin vastaisessa taistelussa varsin hyvin. Baillie Giffordin Eurooppa-rahaston salkusta löytyy niin akkuteknologiaa, tuulivoimaa kuin ilmalämpöpumppuja.
Suomalaisfirmoja rahaston salkussa ei syyskuun lopun tilanteen kertovan kuukausikatsauksen mukaan ole. Sen sijaan Ruotsi on Alankomaiden jälkeen toiseksi suurin markkina. Ruotsalaisyhtiöiden osuus oli syyskuun lopussa 23 prosenttia. Salkun suuria ruotsalaispanostuksia ovat esimerkiksi kompressorivalmistaja Atlas Copco ja nettiosakevälittäjä Avanza.
Baillie Giffordin sijoitustyyli ei ole ollut voittoisa nousevien korkojen ja laskevien osakekurssien maailmassa. Lokakuun 2021 alusta syyskuun 2022 loppuun rahaston osuuden arvo on laskenut hurjat 43 prosenttia, kun samaan aikaan sen vertailuindeksi MSCI Europe ex UK on selvinnyt 12 prosentin takapakilla. Muutosprosentit koskevat puntamääräisiä noteerauksia.
Viiden vuoden tuotot nollassa
Eurooppaan sijoittavat osakerahastot ovat olleet suomalaisten sijoittajien lunastusten kohteena kuluneen vuoden aikana. Sijoitustutkimuksen Rahastoraportin mukaan Eurooppa-osakerahastojen kuluneen yhdeksän kuukauden nettolunastukset ovat olleet peräti kahdeksan prosenttia niiden viime vuoden lopun pääomasta.
Finanssialan jäsenyhtiöiden Eurooppa-osakerahastojen viiden vuoden tuotot ovat vain hieman nollan yläpuolella. Parhaan viiden vuoden tuoton on antanut Fourton Hannibal -rahasto, jonka arvo on noussut jakson aikana keskimäärin 6,6 prosenttia vuodessa.
Fourton Hannibalin salkunhoitaja Petter Langenskiöld etsii halpisosakkeita. Hannibal sijoittaa länsieurooppalaisiin pörssiyhtiöihin, joiden tuloksentekokyvyn tai omaisuuden arvioidaan olevan mahdollisimman aliarvostettuja osakemarkkinoilla, ja rahasto painottaa pieniä ja keskisuuria yhtiöitä.
”Kriteerillä ’hyviä firmoja halvalla’ arvioituna Euroopan osakemarkkinat ovat nyt mittaluokkaa mielenkiintoisemmat kuin Yhdysvallat”, Langenskiöld kirjoittaa Fourton Hannibalin syyskuun katsauksessa.
Fourtonin rahastot ovat poikkeuksellisen aktiivisia osakevalinnan suhteen, eikä ilman aktiivista salkunhoitoa Eurooppa-rahastojen tuottokärkeen olisikaan asiaa.
Ei myöskään huonoimmin tuottaneiden rahastojen listalle. FA:n jäsenyhtiöiden Eurooppa-osakerahastoista 45:llä on vähintään viiden vuoden tuottohistoria. Kehnoimmin (-7,7 prosenttia p.a.) on pärjännyt saksankielisten maiden pienehköjä yhtiöitä poimiva Aktia Mikro Rein. Fourtonin toinen Eurooppa-rahasto Fourton Fiesta on tuottolistan sijalle 40. eli kuudenneksi kehnoin.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän omistaa Eurooppaa indeksituotteiden kautta.
