Dow 40 000 pistettä?

KARON PÖRSSI Dow Jones Industrial Average -indeksi rikkoi viime viikolla 20 000 pisteen rajapyykin. Rajapyykistä puhuminen on paikallaan, sillä samana päivänä indeksin pisteluvun ensimmäisen numeron vaihtumisen kanssa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump antoi asetuksen Yhdysvaltain ja Meksikon välille rakennettavasta muurista.

Trumpin yhdysvaltalaisyritysmyönteinen ja Yhdysvallat ensin -politiikka ovat osaltaan kiskoneet Dow-indeksiä uudelle kymmentuhatluvulle. Ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja Trumpin valinnan piti laskea osakekursseja ja nostaa turvasatamana pidettävän kullan hintaa.

DJIA:n 20 000 pisteen rikkominen muistuttaa kahdella tapaa osakesijoittamisen luonteesta.

Ensinnä Trumpin aiheuttaman kurssivaikutuksen täydellinen väärinarvaus ei jätä epäselväksi, kuinka vaikeaa markkinaliikkeiden arvioiminen on lyhyellä aikavälillä.

Toiseksi uuden ennätyslukeman lyöminen muistuttaa siitä, että kaikista myrskyistä ja mylväyksistä ja ennustamisen vaikeuksista huolimatta osakemarkkinat ovat aina jossain vaiheessa nousseet ennätyslukemiin. Osakemarkkinoilla pitkä sijoitusaika ottaa niskalenkin markkinoiden heilunnasta.

Ennätystahti – kaukana siitä!

Dow 30 -indeksin (eli DJIA:n eli Dow'n – viralliselta nimeltään konstikkaalla indeksillä on monta puolivirallista nimeä) ennätyslukemia suitsutellessa unohtuu helposti, että kuluneet vuosikymmenet eivät ole olleet osakemarkkinoille helppoja.

Indeksin edellinen tasakymmentuhat eli 10 000 pistettä rikkoutui ensimmäisen kerran 29. maaliskuuta 1999. 10 000 pisteen kirimiseen eli kaksinkertaistumiseen indeksiltä on kulunut siis vajaat 18 vuotta.

Rahojen kaksinkertaistuminen kuulostaa kivalta, mutta yksinkertainen laskutoimitus paljastaa, että ajanjaksolla indeksin keskimääräinen vuosituotto on ollut neljä prosenttia. Se on varsin kaukana 8–9 prosentista, jota pidetään osakemarkkinoiden keskimääräisenä vuosituottona, joka esiintyy muun muassa monien osakerahastojen myyntimateriaaleissa.

Jos Dow olisi noussut vuoden 1999 maaliskuun 18 päivästä alkaen seuraavat 18 vuotta eli kahdeksan prosentin vuosivauhtia, indeksin lukeman pitäisi olla 40 000 pistettä. Osakemarkkinoiden keskimääräisellä vuosituotolla indeksin olisi pitänyt nelinkertaistua, ei kaksinkertaistua!

Tässä tarkastelussa taas jää ottamatta huomioon se merkittävä seikka, että Dow 30 -indeksi on hintaindeksi eli se ei huomioi osinkoja. Kun osinko irtoaa ja indeksiyhtiön kurssi laskee, myös indeksin arvo laskee.

Osingot tuplaavat tuoton

Osingot eivät ole vain laskutoimituksen alaviite.

Internetistä löytyy luonnollisesti laskuri, jonka avulla voi laskea Dow 30:n tuoton kuukausitasolla osingot uudelleensijoitettuina.

Maaliskuusta 1999 nykyhetkeen Dow'n tuotto on laskurin mukaan 211 prosenttia eli yli kaksinkertainen indeksin muutokseen verrattuna. Jos DJIA olisi tuottoindeksi, sen arvo olisi noussut 10 000 pisteestä yli 30 000 pisteeseen, ei 20 000 pisteeseen.

Osingot uudelleensijoitettuna DJIA:n keskimääräinen vuosituotto olisi neljän prosentin sijaan 6,6 prosenttia.

Tästä tuleekin Dow 30 -indeksin ennätysjuhlien kolmas tärkeä muistutus sijoittajalle: osingot ovat pitkäaikaiselle sijoittajalle ohittamattoman tärkeä tulonlähde.

Ynnäysindeksi

Dow Jones Industrial Averagen laskeminen alkoi 16. helmikuuta 1885. Tuolloin sen päätösarvoksi tuli 62,76 pistettä.

Ylipäätään pitkään indeksistä laskettiin vain päätösarvoja, sillä indeksin laskenta tapahtui käsipelillä yksinkertaisesti ynnäämällä indeksiin kuuluvien yhtiöiden päätösnoteeraukset.

Myöhemmin DJIA:n laskenta on kehittynyt huomattavasti. Myös yhtiövalikoima on paitsi laajentunut myös muuttunut käytännössä kokonaan, eikä kyseessä ole enää teollisuusosakkeiden indeksi.

Silti indeksi lasketaan yhä siihen kuuluvien yhtiöiden osakekurssien summana. Summaa korjataan korjauskertoimella, jolla otetaan huomioon esimerkiksi osakkeiden splitit ja indeksin yhtiöiden vaihtuminen.

Perinteisestä laskentatavasta seuraa, että ne yhtiöt, joiden osakekurssi – ei siis markkina-arvo – on korkein, vaikuttavat indeksiin eniten. Jos Goldman Sachsin kurssi nousee prosentin, se tarkoittaa nykykurssilla lähes 2,5 dollarin nousua. Jos General Electricin kurssi nousee prosentin, se tarkoittaa vain 0,30 dollarin nousua. Goldmanin paino indeksissä on lähes kahdeksankertainen GE:hen verrattuna.

Laskentatapansa hassuuden vuoksi DJIA on menettänyt asemansa maailman tärkeimpänä ja seuratuimpana osakeindeksinä S&P 500:lle, joka mittaa viidensadan suuren amerikkalaisyrityksen kehitystä markkina-arvopainotetusti.

Nostalgia-arvonsa vuoksi DJIA on kuitenkin yhä tärkeä indeksi, ja sen kautta on kiinnostaa tarkastella pörssin suuria linjoja ja vaikkapa toimialavaihteluita. 

Huipulta huipulle

Sadan pisteen rajan DJIA:n päätösnoteeraus rikkoi 12. tammikuuta 1906. Silloin Helsingissä ei vielä ollut arvopaperipörssiä ja Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjää.

Tuplautumiseen sadasta kahteensataan pisteeseen DJIA:lta meni lähes 22 vuotta. 200 pisteen rajatolpalle vilkutettiin 19. joulukuuta 1927. Elettiin 1920-luvun pörssihuumaa, ja jo vuoden kuluttua meni rikki 300 pisteen raja.

New Yorkin pörssiromahdus pyyhki Dow'n lattiaan. 8. heinäkuuta 1932 DJIA käväisi kesken päivän lukemassa 40,56 eli selvästi vuoden 1885 aloitusarvoaan matalammalla. Vuoden päästä indeksin arvo oli kuitenkin taas sata pistettä. Vuosinousu oli valtaisa.

Kaksisataa pistettä rikkoutui uudelleen vasta toisen maailmansodan jälkeen 11.1.1946.

Elokuussa 1929 DJIA ennätti kivuta 380:n paremmalle puolelle ennen suurta pörssiromahdusta. Uudelleen 380:n ylittävä päätösarvo saatiin vasta 23. marraskuuta 1954, siis neljännesvuosisadan kuluttua.

Tuhat pistettä rikkoutui 14. marraskuuta 1972. Siitä indeksin kaksinkertaistumiseen meni yli 14 vuotta: 2000 pisteen ylittävä päätöslukema kirjattiin ensi kertaa 1980-luvun nousuhuumassa 8. tammikuuta 1987.

Viisituhatta pistettä rikkoutui 21. marraskuuta 1995, kymmenentuhatta siis 29. maaliskuuta 1999. Indeksin tuplautumiseen ei kulunut tuolla jaksolla kuin vajaat kolme ja puoli vuotta.

Nettihuumassa Dow pääsi parhaimmillaan reiluun 11 600 pisteeseen. Samoille tasoille päästiin vasta vajaan seitsemän vuoden odotuksen jälkeen. Ennen finanssikriisiä Dow nousi 14 000 pisteeseen. Samoille tasoille päästiin jälleen maaliskuussa 2013.

Historiatiedot olen poiminut Wikipediasta.

40 000 pistettä kohti

David Elias kirjoitti vuosituhannenvaihteessa kirjan, jonka nimi on ytimekkäästi Dow 40,000. Elias ennustaa, että DJIA rikkoisi kirjan nimen mukaisen pisteluvun vuonna 2016.

Ei rikkonut. Sen sijaan seuraavana eli tänä vuonna indeksi pääsi puoleen siitä.

Eliasille naureskelu olisi helppoa mutta turhaa. Ennustaminen on vaikeaa. Eikä indeksin nelinkertaistuminen 17–18 vuodessa ole mitenkään mahdoton tai yltiöpäinen ajatus.

Milloin DJIA sitten rikkoo 40 000 pisteen rajan?

Jos indeksin vuotuinen nousu olisi kuusi prosenttia, kaksinkertaistumiseen kuluisi kaksitoista vuotta eli raja pirstoutuisi alkuvuonna 2029.

Jos indeksi nousisi yhdeksän prosenttia vuodessa, 40 000 pisteessä oltaisiin jo kahdeksan vuoden kuluttua. 

Viikon trio: Dow'n painavimmat

Dow Jones Industrial Average -indeksi lasketaan ynnäämällä siihen kuuluvien kolmenkymmenen yhtiön senhetkiset osakekurssit dollareissa ja jakamalla summa korjauskertoimella. Tällä hetkellä korjauskerroin on Barron'sin mukaan 0,14602128057775.

Laskentatavan vuoksi yhtiöt, joiden osakekurssi on korkein, painavat indeksissä eniten. Tällä hetkellä indeksin painavin paperi on investointipankki Goldman Sachs.   

Kolmentoista indeksiin kuuluvan yhtiön kurssi on yli sata dollaria. Alle 50 dollarin hintaisia osakkeita indeksissä on tällä hetkellä kuusi.

Lähde: CNN. Tilanne 27.1.2017, haettu 18.1.2017.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Vero2017: Mihin suuntaan pörssi? -paneeli 15.3. klo 11.00 - 12.15 (sali D)

Paneeliin osallistuvat pääanalyytikko Sauli Vilén Inderesistä, toimitusjohtaja Jukka Leinonen DNA:sta, toimitusjohtaja Tommi Tervanen Kotipizzasta ja toimitusjohtaja Heikki Väänänen Tokmannista. Paneelin vetäjä on Taloustaidon pörssikolumnisti, sijoituskirjailija Karo Hämäläinen. 

Vero2017-tapahtuma järjestetään Helsingissä 14. - 15. maaliskuuta. Ilmoittaudu kävijäksi ja tutustu ohjelmaan.