KARON PÖRSSI Miten sijoitan pörssiosakkeisiin on suomalaisen sijoituskirjallisuuden kovin klassikko. Teos edeltäjineen ja hieman eri nimisine uusine laitoksineen on opettanut suomalaisia osakesijoittamiseen jo 1970-luvulta.
Sinä aikana sijoittamisen toimintaympäristö on myllertynyt täysin. Seppo Saario on joutunut tai päässyt päivittämään opastaan muutaman vuoden välein. Viime viikolla ilmestyi teoksen kahdestoista, kokonaan uudistettu laitos.
Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -teoksen uudistukset kuvaavat sijoitusmaailman elastista luonnetta. Uusia tuotteita ja uusia teemoja tulee, ja niihin tulee reagoida. Mielellään ensimmäisten joukossa.
Se on sitä markkinoiden musiikin kuuntelemista, josta Saario kirjoittaa.
Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ei ole koherentti näkemys, yritys osakesijoittamisen teoriaksi. Se on työkalupakki, josta löytyy osakesijoittajan vasaraa, ruuvimeisseliä ja iskuporakonetta, joiden käyttämiseen Saario opastaa käytännönläheisesti. Timpurin täytyy kuitenkin viime kädessä tilannekohtaisesti itse ratkaista, tarttuuko jakoavaimeen vai hiekkapaperiin.
Nappasin Seppo Saarion haastatteluun.
"Olemme nousun keskivaiheessa"
"Onko ajoittamisella merkitystä?" on sijoitusfilosofeja kiinnostava kysymys.
Jokaiselle käytännön sijoittajalle vastaus on päivänselvä. Totta kai on! Jokainen ymmärtää, että on parempi ostaa osakkeita silloin, kun ne ovat halpoja, kuin silloin, kun ne hinnoitellaan pilviin.
Tykkänään toinen juttu onkin se, kykeneekö sijoittaja ajoittamaan kauppansa oikein.
Pörssin yleiskuvan hahmottamisessa auttaa pörssin kiertokulkukaavio. Kiertokulun kuusi vaihetta ovat – niin kuin Seppo Saario ne esittelee: nousun alku, nousun keskivaihe, nousun päättyminen, laskun alku, laskun keskivaihe ja laskun päättyminen.
Missä pörssisyklin vaiheessa olemme mielestäsi nyt, Seppo Saario?
"Mielestäni olemme nousun keskivaiheessa. Yritysten paranevat tulokset nostavat pörssikursseja. Nousun päättymisvaiheen merkkejä kuten esimerkiksi kiihkeää keinottelua ei ole näkyvissä. Matalat korot suosivat pörssiosakkeita. Kaikki yhtiöt eivät ole mukana kurssinousussa. Monilla yhtiöillä ei ole minkäänlaista kasvua, eikä sitä ole edes näköpiirissä. Yhteiskunnan rakennemuutos nakertaa monen yrityksen päätuotteita."
Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjan mukaan nousujakson keskivaihe on sijoittajan parasta aikaa, koska tappioriskit ovat pienimmillään.
"Tässä pörssin kiertokulun vaiheessa kannattaa pitää rahansa pörssiosakkeissa", Saario kirjoittaa.
Nousun päättymisvaiheen tuntomerkkejä ovat Saarion mukaan se, että kaikki puhuvat pörssiosakkeista ja sijoittavat niihin. Suuria kauppoja tehdään huikeisiin kursseihin, kehitys vaikuttaa ruusuiselta eikä pörssikurssien nousulle näy olevan mitään rajaa.
Musiikista ja sen kuuntelusta
Sijoittaminen tuntuu olevan ammattitaitoa, jota hankitaan tekemällä. Täytyy osata kuunnella markkinoiden musiikkia ja tanssia sen mukaisesti, siis reagoida markkinoihin sen mukaan, mikä on kulloinkin järkevää.
Kuinka markkinoiden musiikkia opitaan kuuntelemaan?
"Toiset ihmiset osaavat luonnostaan kuunnella markkinoiden musiikkia paremmin kuin toiset. Keskeistä on löytää tähän markkinatilanteeseen oikeat sijoituskohteet. Identifying opportunities eli mahdollisuuksien tunnistaminen on etevimmän sijoittajan Warren Buffettin sijoitushistorian punainen lanka."
Mikä musiikki soi nyt?
"Musiikkimaku kehittyy ihmiselle luonnostaan oman nuoruuden ajan musiikkia kuunnellessa. Musiikkimakuni syntyi 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin asuin kolmeen otteeseen Yhdysvalloissa. Sen ajan kiintotähtiä olivat muiden muassa Louis Armstrong, Harry Belafonte, Tony Bennett, Nat 'King' Cole, Ella Fitzgerald, Glenn Miller, Oscar Peterson ja Frank Sinatra. Mainittakoon, että nämä, lukuun ottamatta Nat 'King' Colea ja Glenn Milleriä, ovat esiintyneet Helsingissä. Viimeksi Tony Bennett hurmasi yleisön Helsingin Musiikkitalossa pari vuotta sitten 87-vuotiaana."
"Suomalaisista mieluisin on ollut Tapio Rautavaara. Kuten nimistä huomaamme, viihdemusiikki ikivihreine sävelineen on ollut makuuni. Eniten kuunneltuja kappaleita lienevät Kulkuri ja joutsen (Rautavaara), As time goes by (elokuvasta Casablanca) ja Smile (Charlie Chaplin)."
"Klassisen musiikin kevyempi osa on saanut minusta kuuntelijan. Nopeasti tulee mieleen sellaiset kappaleet kuin Claire de Lune (Claude Debussy), The Swan (Camille Saint-Saëns) ja Traumerai (Robert Schumann)."
"Kevensin Yhdysvalloissa"
Entä osakemarkkinoilla? Kuinka olet reagoinut markkinoiden patarumpujen pärinään?
"Sen jälkeen, kun teknisen analyysin mukaan pörssikurssit Yhdysvalloissa olivat saavuttaneet lakipisteensä joulu–tammikuussa, olen keventänyt omistustani siellä. Näyttää siltä, että Yhdysvalloissa optimistit eivät enää jaksa puskea osakkeiden arvoja ylemmäksi. Arvostustasot Yhdysvalloissa ovat hyvin korkealla. On mahdollista, että ennakoitu dollarin arvon vahvistuminen tukee amerikkalaisten sijoitusten arvoja euroissa laskettuna."
Olet monen suomalaisen sijoittajan esikuva, mutta kuka sijoitusguru on sinun suurin esikuvasi?
"Minulla on kaksi esikuvaa: Warren Buffett ja Jouko Brade."
"Warren Buffett paneutuu yhtiöiden liiketoimintaan ja sen mahdollisuuksiin perusteellisemmin kuin kukaan muu. Hän osaa tehdä oikeat johtopäätökset ja panostaa valittuihin kohteisiin suuria rahamääriä."
"Jouko Brade taas osasi kuunnella markkinoiden musiikkia. Siinä hän oli mestari. Molempien henkilöiden yhteinen piirre on ollut pitää osakesalkku riittävän suppeana. Suuri hajautus kertoo epävarmuudesta."
"Halvalla saa aika paljon huonoa"
Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -teoksen lopussa esitellään yhdysvaltalaisia menestyksekkäitä sijoittajia ja heidän sijoitusmenetelmiään. Joukossa uutena on Walter Schloss, joka oli erikoistunut p/b-luvun perusteella halpoihin osakkeisiin.
Käytätkö sinä tunnuslukuja osakkeiden skriinaukseen?
"Teen sijoituspäätökseni ensisijaisesti numeroiden perusteella. Haluan tietää, mistä liiketoiminnoista yhtiö tekee tuloksensa, mikä on yhtiön taloudellinen tila ja mitkä ovat yhtiön edellytykset kasvattaa osingonjakoa. Näistä asioista kerron kirjassani luvussa 'Vieraile pörssiyhtiöissä'."
"Kun tutustuin Walter Schlossin sijoitusstrategiaan we buy cheap stocks ('ostamme halpoja osakkeita'), rakensin oman erillisen salkun Helsingin pörssin suurista ja keskisuurista yhtiöistä hänen strategiaansa noudattaen. Parin kuukauden jälkeen salkku oli kehittynyt suunnilleen indeksin verran."
"Kun halvalla ostaa, saa aika monta huonoa yhtiötä. Haluan kuitenkin omistaa hyviä yhtiöitä, joten purin salkun kuitenkin niin, että lisäsin panoksia tässä salkussa parhaiten kehittyneeseen yhtiöön. Se oli Finnair."
Viikon trio: Suurimmat öljy-yhtiöt
Öljyn rajusti laskenut hinta on koetellut öljy-yhtiöiden osakekursseja. Maailman suurimmat öljy-yhtiöt eivät silti vaikuta toteutuneilla p/e-luvuilla mitattuna järin edullisilta.
| Yhtiö | Markkina-arvo | P/e* | Osinkotuotto* |
| Exxon Mobil | 299 mrd. euroa | 16,5 | 3,7 % |
| Petro China | 191 mrd. euroa | 17,4 | 4,2 % |
| Chevron | 150 mrd. euroa | 35,3 | 4,1 % |
* P/e on toteutuneen 12 kuukauden tuloksesta laskettu p/e ja osinkotuotto viimeisimmän vuoden osinkojen pohjalta laskettu osinkotuotto. Luvut ovat siis niin sanotusti taaksepäin katsovia.
Lähde: Yahoo! Finance, haettu 1.2.2016.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
