KARON PÖRSSI Kotipizzan talousjohtajan Timo Pirskasen harmaan sadepäivän lounasvalinta on parmankinkkulankku. Viestintäjohtaja Antti Isokangas valitsee vegelankun, minä uskaltaudun kokeilemaan tuliseksi mainostettua beef'n'roast-lankkupizzaa.
Lankkupizzat ovat Kotipizzaan viime vuonna tulleita tuotteita: pizza on levitetty pitkulaiseksi, siinä ei ole lainkaan tomaattikastiketta vaan kastikkeensa saa valita vaihtoehdoista tai jättää tyystin pois. Lankkupizza tarjoillaan lankulta.
Vähän peruspizzaa kevyempi ja tyylikkäämpi vaihtoehto, hintaa pari euroa enemmän. Siis enemmän fast casualia kuin peruspizza. Ei suoraa kilpailua alle kuuden euron pizzojen kanssa. Kotipizzaa saa alle vitosella vain Helsingin pörssistä.
Fast casual eli nopea ja rento ulkona syöminen pyöreästi kympillä muulloinkin kuin lounasaikaan on yksi ravintolamaailman kansainvälisistä trendeistä, ja siihen Kotipizzakin haluaa mukaan. Perus-Kotipizzaa selvemmin se näkyy meksikolaishenkisessä Chalupa-ravintolaketjussa, johon kuuluu tällä hetkellä kolme Helsingissä toimivaa ravintolaa. Kotipizza omistaa Chalupasta 60 prosenttia, konseptin isät Iman ja Amin Gharagozlun 40 prosenttia.
Noin 260 Kotipizzan rinnalla Chalupa on tällä hetkellä merkityksetön ja toistaiseksi tappiollinenkin yksikkö, joten ei siitä sen enempää, sillä tapaamisen tarkoitus on saada selville, millainen kesällä pörssiin listautunut kolmenkymmenen miljoonan euron arvoinen Kotipizza on sijoittajan kannalta.
Kymmenen prosentin slaissi yhtiölle
Kotipizzan liiketoiminta jakautuu Kotipizza-, Foodstock- ja Chalupa-liiketoimintayksikköihin. Niiden lisäksi raportoidaan "muut", joka tarkoittaa lähinnä konsernihallinnon kuluja. Sijoittajan kannalta olennaisia ovat kaksi ensimmäistä, joista ensimmäinen tekee tuloksen ja toinen lähinnä liikevaihtoa.
Vaikka istun Kotipizza-pomojen kanssa Helsingin Lönnrotinkadun Kotipizzassa, emme ole Kotipizzan ravintolassa. Yhtä, koekeittiönäkin palvelevaa nykyisen pääkonttorin lähellä sijaitsevaa yksikköä lukuun ottamatta kaikki Kotipizza-ravintolat ovat yrittäjien paikkoja. Vuokrasopimukset ovat Kotipizzan nimissä, mutta yrittäjä maksaa vuokran. Kalusteet ovat yrittäjän, liiketoimintariski on yrittäjän.
Vastineeksi Kotipizzan konseptista, brändistä, markkinoinnista, reseptiikasta ja muusta yrittäjä maksaa erilaisia franchising- ja muita maksuja, jotka ovat karkeasti yhteen laskettuna noin kymmenen prosenttia myynnistä. Kympin lankkupizzastani pörssi-Kotipizza saa siis euron. Se kilahtaa Kotipizza-liiketoimintayksikköön.
Raaka-aineet Kotipizza-ravintoloihin kuljettaa Foodstock-liiketoiminta. Pizzan hinnasta raaka-aineiden osuus on noin kolmekymmentä prosenttia. Se näkyy Foodstockin liikevaihdossa, mutta logistiikkabisnekselle tyypillisesti marginaali on pieni.
Sijoittajan kannattaakin katsoa Kotipizzan ketjumyyntiä eli ravintoloiden yhteenlaskettua myynnin arvoa.
"Jos ketjumyynti kasvaa miljoonalla, tulot kasvavat sadallatuhannella eurolla", Timo Pirskanen sanoo.
Koska kone on olemassa, miljoonan lisämyynti ei aiheuta Kotipizzalle juurikaan kulunlisäystä, ellei markkinointia ole lisätty aiemmasta. Vipuvaikutus on kova. Jos satatonninen hulahtaa tulokseen ennen veroja, normaalin yhteisöveron jälkeen siitä jää nettotulokseksi eli sijoittajille 80 000 euroa, mikä tarkoittaa 1,25 senttiä osaketta kohden.
Kotipizza raportoi ketjumyyntinsä kuukausittain. Tilivuoden eli kuluvan vuoden helmikuun alusta lokakuun loppuun Kotipizzan ketjumyynti on kasvanut edellisvuoteen verrattuna 7,8 prosenttia. Vertailukelpoinen eli ravintoloiden avaamisesta ja sulkemisesta puhdistettu myynti on kasvanut 5,9 prosenttia. Helmi–lokakuussa Kotipizza-ravintolat myivät 56,8 miljoonalla eurolla.
Halu osinkoyhtiöksi
Foodstock-liiketoiminta hoitaa myös muutaman ulkopuolisen asiakkaan kuten Subwayn raaka-ainevirtoja, mutta omia autoja tai seiniä se ei omista eikä vuokraa vaan ostaa logistiikkapalvelut alihankkijoilta kuten Postilta ja Valiolta. Pääomaa ei sitoudu.
Pääomaa ei sitoudu reskontraankaan, sillä elintarvikkeet kiertävät nopeasti ja yrittäjien maksuajat ovat lyhyemmät kuin monien tavarantoimittajien kanssa sovitut maksuehdot.
Järin järeää tasetta Kotipizza ei siis tarvitse.
Ennen listautumista Kotipizza oli pääomasijoittajan hallussa olleelle yhtiölle tyypillisesti varsin velkainen. Listautumisesta saaduilla rahoilla maksettiin pois velkoja ja niiden korkoja. Operaatioiden jälkeen Kotipizzalla on nettovelkaa näppituntumalla 12–13 miljoonaa euroa – tarkempi luku selviää reilun viikon päästä perjantaina, kun Kotipizza julkistaa tilivuotensa kolmannen neljänneksen osavuosikatsauksen.
Uuden velan korko on huomattavasti aiempaa pienempi, joten vuositasolla rahoituskulut painunevat alle puoleen miljoonaan. Se tuo mukanaan merkittävän tulosparannuksen, sillä viime tilikaudella rahoituskulut olivat peräti 3,3 miljoonaa. Vielä kuluvan tilivuoden tulosta vanhat lainat painavat: tilivuoden ensimmäisen puoliskon aikana rahoituskulut olivat 2,5 miljoonaa.
Viime tilikaudella Kotipizzan tulos ennen rahoituseriä oli 3,8 miljoonaa. Jos se säilyisi edes ennallaan ja rahoituskulut painuisivat nettona puoleen miljoonaan, tulos ennen veroja olisi 3,3 miljoonaa ja yhteisöveron jälkeen 2,6 miljoonaa eli reilut 40 senttiä osaketta kohden.
Koska liiketoiminta sitoo pääomaa vähänlaisesti, Kotipizza voi jakaa tulostaan ulos kovalla prosentilla. Osinkopolitiikka on jakaa osinkoina ja pääomanpalautuksina 60–80 prosenttia jatkuvien toimintojen tilikauden voitosta. Tiristämättä osingoksi tulisi 30 senttiä ja siitä osinkotuotoksi nykyhinnalla reilut kuusi prosenttia.
Vielä kuluvalta tilikaudelta viimeinen rivi jää alkuvuoden rahoituskulujen vuoksi pieneksi. Ensimmäisen vuosipuoliskon nettotulos oli peräti 1,4 miljoonaa miinuksella.
Jos ja kun Kotipizza haluaa profiloitua osinkoyhtiöksi, se saattaa kuitenkin yllättää hyvällä osingolla jo tulevana keväänä.
Defensiivistä sapuskaa
Edulliset ravintolat tapaavat pärjätä hyvin huonossakin suhdanteessa. Finanssikriisin jälkeen McDonald's oli yksi harvoista menestyjistä. Logiikka menee yksinkertaisesti niin, että tiukkoina aikoina ruokailu siirtyy edullisempiin paikkoihin. Kotipizza ei ole mäkkäri, mutta melko suhdanneriippumattomaksi sitä voi kuvitella.
Yhtiön on sikäli mielenkiintoisessa tilanteessa, että vasta nyt se pääsee toimimaan puhtaasti franchising-yhtiönä. Samalla voidaan kehittää uutta ravintolakonseptia. Kotipizza on myös varteenotettava toimija toteuttamaan jonkin kansainvälisen franchising-yrityksen ravintolakonseptia Suomessa.
Konseptin myyminen jollekin paikalliselle toimijalle olisi myös Kotipizzan tapa kansainvälistyä. Ajatustapa on siis toinen kuin Kotipizzan perustaneen Rabbe Grönblomin aikana, jolloin Kotipizza avasi omia ravintoloita sinne tänne. Muuttunut on myös se, että Grönblomin aikana yrittäjä sai pitää vain yhtä ravintolaa, kun nykyisin yrittäjän on mahdollista kasvaa Kotipizzan sisällä. Joillakin Kotipizza-yrittäjillä on jo useampia ravintoloita.
Kotipizzan osake on jämähtänyt nollavaihtoiseksi lapuksi. Suuri syy vaihdon vähäisyyteen on vaihdettavana olevien osakkeiden vähäisyys: pääomasijoittaja Sentica omistaa reilut 63 prosenttia yhtiöstä. On selvä, että Sentican intressissä on exit eli "likviditeetin lisääminen" eli osakkeiden myyminen jollakin aikavälillä ja jonkinlaisissa erissä lock-upin rauettua.
Alle listautumishinnan oleva kurssi ei varmaankaan tyydytä Senticaa.
Viikon trio: Sijoittaja.fi:n Suomi-suosikit
Sijoittaja.fi:n Suomalaisten osakkeiden valintatyökalun kärki on muuttunut huomattavasti uusimmassa päivityksessä. Paalupaikkaa pitää puuteollisuuden kone- ja tehdastoimittaja Raute, joka saa Sijoittaja.fi:n pisteytysmallissa täydet kymmenen pistettä tulosmomentista ja -odotuksista sekä tulosarvostuksesta.
Myös UPM on kympin yhtiö tulosmomentin ja -odotusten perusteella, mutta sen kokonaisarvosanaa painavat vain kolmeen pisteen arvosanat kurssikehityksestä ja kurssiherkkyydestä.
Kärkitrion jälkeen seuraavilla sijoilla ovat Nordea, Sampo, Technopolis, Teleste ja Metso. Sijoittaja.fi pisteyttää Helsingin pörssin yhtiöitä kehittämällään pisteytysmenetelmällä.
| Yhtiö | Kokonaispisteet |
| Raute | 74 |
| UPM | 70 |
| Kemira | 69 |
Lähde: Sijoittaja.fi. Päivitetty 1.12.2015, haettu 6.12.2015.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
