Talletuksen muut ehdot voivat vaikuttaa talletuksen tuottoon enemmän kuin korkoprosentti.
Korkotason painuminen nollan tuntumaan tuntuu säästäjästä haljulta. Miten ihmeessä voisi saada talletukselle edes jonkinlaista tuottoa?
Tallettajan perinteinen vaihtoehto on määräaikaistalletus. Lisäksi kaikilla pankeilla on omanlaisiaan säästö- ja sijoitustilejä, joille maksetaan ainakin pienoista korkoa – toisin kuin käyttelytileille, jotka ovat useimmiten nollakorkoisia.
Määräaikaistalletuksessa varat on todellakin määräajaksi sidottu, eikä rahoja saa kesken ulos maksamatta siitä.
Määräaikaistalletus tehdään tavallisesti 6-24 kuukaudeksi. ”Talletussumman suuruus ei käytännössä juuri vaikuta korkoon”, kertoo johtaja Jari Ohrankämmen Nordeasta. Aika sen sijaan vaikuttaa: mitä pidempi talletusaika, sitä paremman koron yleensä saa.
Nyt pidemmän ja lyhyemmän talletuksen välillä on kuitenkin eroa hyvin vähän – jos lainkaan – koska näköpiirissä ei ole yleistä korkotason nousua.
Pitkäaikaista talletusta tekevällä on aina riski siitä, että oman talletuksen korko jää talletusaikana jälkeen yleisestä korkotasosta. Nyt tuo riski on pienempi kuin monesti aikaisemmin.
Tarjouksilla tilannekuvaa
Jos suunnittelee isomman talletuksen tekemistä, kannattaa kysäistä tarjousta muutamasta pankista. Tarjouskierrokseen ei kannata ladata suuria toiveita, mutta tuleepa tilanne kartoitettua. Ja jos omaa pankkia parempi tarjous jostain irtoaa, siihen voi tietenkin tarttua – taikka vedota, kun neuvottelee korosta omassa pankissa.
Pankit usein mainostavat, että asiakas hyötyy keskittämällä asiointiaan yhteen pankkiin. Näkyykö keskittäminen talletuskoroissa?
”Kyllä kokonaisasiakkuus vaikuttaa ainakin meillä. Jonkin verran asiakaskohtaista hinnoittelua on”, Jari Ohrankämmen Nordeasta kertoo.
”Keskittämällä pankkiasiointia on mahdollista saada parempaa korkoa säästämistilille”, sanoo myös johtaja Lari Tuovinen Danske Bankista.
Tiliehdot ratkaisevat
Lari Tuovinen huomauttaa, että nykyisessä korkotilanteessa monilta muilta säästämisen tileiltä saa usein parempaa korkoa kuin määräaikaistalletuksista.
Jokaisella pankilla on omia säästö- ja sijoitustilejään, kaikki ehdoiltaan erilaisia. Tärkeää on muistaa, että pelkkä korkoprosentti ei ratkaise tilin edullisuutta. Tilien vertailu ei ole säästäjälle helppoa.
Poimitaanpa tilitarjonnasta esimerkeiksi vaikkapa Nordean Korkoextra-tili ja Dansken Etutili.
Korkoextrassa korko pysyy aina samana vuoden kerrallaan, ja korko on usein ollut parempi kuin määräaikaisilla.
Etutilillä pääsee sitä ylemmälle etutasolle ja paremmille koroille, mitä enemmän on säästöjä ja sijoituksia tai lainaa Danskessa.
Molemmissa tileissä on ehtoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ei ole helppo hahmottaa, kuinka paljon esimerkiksi nostot vaikuttavat tilin lopulliseen korkoon. Pari yksinkertaistettua esimerkkiä avaa asiaa hieman:
Dansken etutilin korko vaihtelee kuukausittain, jos asiakkaan etutaso vaihtelee. Etutasosta riippuva korkohaarukka on leveä, 0,1-0,8 %. Tilin korko lasketaan päivittäin tilin loppusaldolle. Jos tililtä nostaa rahaa, korkoa ei saa lainkaan nostokuukausilta, ei myöskään tilin lopetuskuukaudelta.
ESIMERKKI
Etutili avataan 15.12.2015 ja tilille talletetaan 10 000 e. Tilin omistaja on koko talletusajan etutasolla 3, jolloin tilin korko on 0,6 %. Vuoden aikana tililtä tehdään kaksi 1 000 euron nostoa, ensimmäinen 1.4. ja toinen 1.8.2016.
Kaikki jäljellä olevat rahat nostetaan ja tili lopetetaan 15.12.2016.
-Talletuksen todelliseksi vuosikoroksi tulee 0,48 %.
(Laskelma: Danske Bank)
Nordean Korkoextra on vähintään yhtä mutkikas. Tilin ns. myyntiajan korko (myyntiaikaa on 1 kuukausi) ja varsinainen korko (12 kuukaudelta) ovat erisuuruiset. Lisäksi jokainen nosto 12 kuukauden talletusaikana syö yhden kahdestoistaosan korosta. Korkoextra-jakson korko lasketaan jakson alimmalle saldolle.
ESIMERKKI 1.
Korkoextra-tili avataan 1.12.2015 ja sinne talletetaan 10 000 e. Tili lopetetaan 1.1.2017.
Tilin myyntiaikana (1.12.-31.12.) vuosikorko 0,15 %.
Korkoextra-jaksolla (1.1.2016-1.1.2017) vuosikorko 0,7 %.
-Koko talletusajan vuosikoroksi tulee 0,66 %.
ESIMERKKI 2.
Esimerkin 1. Korkoextra-tililtä tehdään kaksi 1 000 euron nostoa, ensimmäinen 1.4. ja toinen 1.8.2016. Kumpikin nosto syö yhden kahdestoistaosan alkuperäisestä korosta.
-Koko talletusajan vuosikoroksi tulee 0,44 %.
(Laskelmat: Nordea)
Itselle sopivin talletus
Korkotuottoa tietyissä tilanteissa syövät tiliehdot ovat yleisiä. Olennaista on selvittää ehdot ennalta ja valita tili, joka sopii omaan tilanteeseen.
Jos esimerkiksi on mahdollista säännöllisesti kartuttaa tiliä, voi olla kannattavaa valita tili, jonka korko nousee säästöjen kasvaessa.
Jos taas on todennäköistä, että tililtä pitää nostaa rahaa talletusaikana, lienee parasta valita tili, jolla ei ole nostorajoituksia. Se voi tulla edullisemmaksi kuin jokin parempikorkoinen, mutta nostoista rokottava tili.
Kannattaa pyytää pankista esimerkkilaskelmat siitä, mikä tilin todelliseksi vuosikoroksi eri tapauksissa tulee.
Silmään pistäviä tarjouksia
Talletusten korkovertailuissa erottuu usein joitakin pankkeja, jotka tarjoavat reippaasti muita kovempaa korkoa. Taloustaidon määräaikaistalletusten vertailuissa erottuu yleensä Virosta kotoisin oleva Bigbank, säästö- ja sijoitustilivertailussa esiin nousevat ruotsalaiset Nordax Rahoitus ja TF Bank.
Mistä tarjousten isot erot johtuvat?
”Usein korkeiden talletuskorkojen tarjoajat ovat kulutusluottoihin keskittyviä pankkeja. Ne saavat lainoistaan paremman tuoton kuin ns. yleispankit, joiden keskeinen lainatuote on asuntolaina. Jos pankki keskittyy esimerkiksi antamaan kulutusluottoja vaikkapa 7-10 prosentin korolla, se voi maksaa talletuksille 1,5-2 prosentin korkoa”, Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Tommi Rytkönen selvittää.
Esimerkiksi Bigbank avaa korkotarjoustensa taustaa omilla verkkosivuillaan juuri tällä samalla kuviolla.
MUISTA: Jos teet talletuksen pankkiin, jota et hyvin tunne, tutustu ensin pankin toimintatapoihin. Esimerkiksi rahojen tallettaminen ja nostaminen ei välttämättä hoidu samalla tavalla tai yhtä nopeasti kuin omassa tutussa pankissa.
Määräaikaistalletukset
Määräaikaistalletus 10 000 euroa, pankkien esimerkkitarjoukset 4.1.2016.
**Sijoitustili
* Ei talletustarjousta
Säästö- ja sijoitustilit
Tiedot kysytty 4.1.2016.
* Nostoprovisio tai esim. rajoituksia maksuttomien nostojen määrässä.
** Talletuskorkoa ei ole sidottu mihinkään viitekorkoon, vaan pankilla on oikeus muuttaa tilin korkoa.
Aktian säästötalletuksen korko lasketaan kuukauden alimmalle saldolle, Dansken Turvatilissä ja Nordean Korkoextrassa tilin alimmalle saldolle. Muissa tämän vertailun tileissä kosko lasketaan päiväsaldolle.
1) Myyntiaika 1.1.-28.1.2016 korko 0,15 %, korkoextra-jakso 1.1.2015-31.1.2017 korko 0,5 %, 2) Ruotsin valtiollinen talletussuoja, 3) korkoportaat 0,1-0,35 %, 4) POP-pankki, 5) tilit 0,75 % 1.12.2015 asti, uudet 0,50 %, 6) korko 0,50-0,70 %, 7) vähintään 50 e/kk tai säästössä 5 000-15 000 e, 8) norjalaisia pankkeja koskeva talletussuoja.
Tallettaja, muista:
- Tarkista, mille saldolle talletuksen korko lasketaan: päiväsaldolle (tallettajalle edullisin tapa) vai esim. kuukauden alimmalle tai koko talletusajan alimmalle saldolle.
- Tarkista talletuksen mahdolliset nostorajoitukset ja nostojen hinta tai vaikutus korkotuottoon.
- Muista, että määräaikaisen talletuksen purkaminen etuajassa maksaa.
- Varmista, että sinulle tarjottu vaihtoehto on todellakin talletus, jolla on talletussuoja.
- Jos talletuksen tarjoaja ei ole sinulle tuttu, selvitä yrityksen taustat.
- Jos sinulle tarjotaan talletuksen ja jonkin muun sijoituksen kytkyä, harkitse tarkkaan. Talletus ja esim. osake- tai yhdistelmärahasto ovat aivan erilaisia sijoituksia – myös riskeiltään.
Tilin rinnalle jotain muuta?
Miten suuri osa säästöistä kannattaa pitää tilillä? Sitä Nordean Jari Ohrankämmen kehottaa miettimään, sillä riskittömillä tileillä säästöt eivät tuota.
”Haastaisin perinteisen tilisäästäjänkin tekemään itselleen säästämisen suunnitelmaa. Jos säästöaika on esimerkiksi viisi vuotta tai pidempäänkin, osan varoista voisi sijoittaa kohteisiin, joissa on jonkin verran riskiä ja joista olisi mahdollista saada myös enemmän tuottoa.”
Ulla Simola
