veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Huolimattomuus maastopalon tavallisin syttymissyy – tarkkana avotulen kanssa

Huolimattomuus maastopalon tavallisin syttymissyy – tarkkana avotulen kanssa
17.5.2023

Maastopalot yleistyvät kevätkuukausina, kun ilmat lämpenevät. Suuri osa maastopaloista johtuu huolimattomuudesta. Vaikka maastopalojen määrä on viime vuosina vähentynyt, on varovaisuus erityisesti avotulen kanssa edelleen tärkeää.

Huhtikuu oli tänä vuonna osassa Suomea tavallista lämpimämpi kuukausi. Vähäsateinen ja lämmin kuukausi erottuu heti myös maastopalotilastoista: Maastopaloja syttyi huhtikuussa 296, lähes kaksinkertainen määrä viime vuoden huhtikuuhun verrattuna.

Tyypillisin maastopalon syttymissyy on ihmisen sytyttämä avotuli, josta johtuvia maastopaloja on vuosittain keskimäärin yli 1 400. Luonnon aiheuttamia maastopaloja syttyy harvemmin.

”Usein maastopalojen taustalla on huolimattomuus. Erityisesti nuotiot ja grillit sekä roskien poltto pihalla aiheuttavat useita satoja maastopaloja vuosittain. Myös tupakointi, kulotus ja lasten tulen käsittely aiheuttavat vuosittain paljon maastopaloja”, sanoo Fennian ajoneuvo- ja omaisuusvakuutuspalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen tiedotteessa.

Maastopalot Suomessa vuosina 2013–2022

Maastopalojen määrät ovat vaihdelleet Suomessa eri vuosina, kun paloja tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Vuosi 2018 oli palojen määrässä ennätyksellinen, mutta sen jälkeen maastopalojen määrät ovat olleet melko tasaisessa laskussa. Lähde: Pelastustoimi

Maastopalovaroituksia seuraamalla ja noudattamalla vältyttäisiin monilta maastopaloilta. Myös tulen huolellinen sammuttaminen, tulen tekeminen vain merkityillä tulentekopaikoilla sekä savukkeiden sammuttaminen ja asianmukainen hävittäminen ovat tärkeitä asioita maastopalojen vähentämiseksi.

”Maastopalot ovat olleet viime vuosina laskussa. Meistä jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että maastopalojen määrä vähenee myös tänä vuonna. Yksikin maastopalo voi saada aikaan valtavaa tuhoa luonnolle ja rakennuksille”, Pöyhönen muistuttaa.

Maastopaloja syttyy yleensä eniten loppukeväästä sekä kesällä. Joinakin vuosina keväällä on syttynyt enemmän maastopaloja kuin kesäkuukausina. Esimerkiksi viime vuonna maastopaloja syttyi toukokuussa 690, mikä on selvästi enemmän kuin minään muuna kuukautena koko vuonna.

”Moni yhdistää maastopalot kesäkuukausiin, eikä maastopalovaroituksia välttämättä edes tulla ajatelleeksi ennen kesää. Todellisuudessa jo huhti-toukokuussa maastopaloja syttyy huomattava määrä muun muassa mökkikauden alkaessa. Suuri osa paloista olisi estettävissä huolellisella tulenkäsittelyllä”, Pöyhönen kertoo. 

Vinkkejä maastopalojen ennaltaehkäisemiseksi

  • Tee tuli vain merkityille tulentekopaikoille.
  • Tarkista maastopalovaroitukset aina ennen tulen tekemistä ja toimi niiden mukaan.
  • Varmista, että osaat toimia oikein, mikäli tuli leviää odottamattomasti.
  • Älä jätä tulta kytemään valvomatta.
  • Huomioi tuulen suunta ja voimakkuus tulta tehdessä. Pienikin kipinä voi levitä nopeasti laajalle alueelle tuulenpuuskan mukana.
  • Valvo aina lasten tulenkäyttöä.
  • Älä käytä rikkinäisiä sähkölaitteita tai koneita myöskään ulkona.
  • Älä koskaan heitä savukkeita luontoon.

NUMERO 2 265 | Viime vuonna Suomessa syttyi 2 265 maastopaloa, kun viimeisen kymmenen vuoden vuosittainen keskiarvo on noin 2 600. Vuoden 2022 maastopaloja oli vähän siihen nähden, että Ilmatieteenlaitoksen mukaan kesä 2022 oli suuressa osassa maata harvinaisen lämmin.

Minna Petäinen 

Rahat, verot, työ & eläke, koti