veronmaksajat.fi

TYÖ & ELÄKE

Yli 60-vuotias, onko työpaikallasi puhuttu eläkeaikeista? Et ole yksin, jos vastauksesi on ei

Yli 60-vuotias, onko työpaikallasi puhuttu eläkeaikeista? Et ole yksin, jos vastauksesi on ei
13.3.2024

Eläkesuunnitelmista puhutaan työpaikoilla aivan liian vähän. Vain joka neljäs yli 60-vuotias on keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa, selviää työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksesta.

Kun väestö vanhenee ja työvoimasta on pulaa, ikäjohtamisen merkitys korostuu. Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin työntekijän ja työpaikan voimavarojen vaikutusta yli 55-vuotiaiden eläköitymissuunnitelmiin ja aikeisiin jatkaa työntekoa eläkkeellä.

Vain 13 prosenttia vastaajista oli keskustellut eläkeaikeistaan esihenkilönsä kanssa. Yli 60-vuotiaista osuus oli suurempi, mutta heistäkin vain neljännes oli keskustellut eläkesuunnitelmistaan esihenkilönsä kanssa. Lisäksi vain 16 prosenttia vanhuuseläkkeellä työskentelyä harkitsevista oli ottanut asian puheeksi.

”On selvää, että eläkeajankohdasta ja -suunnitelmista keskusteleminen tulisi ottaa johdonmukaiseksi käytännöksi työpaikoilla. Samoin olisi hyvä puhua mahdollisuudesta jatkaa työskentelyä eläkkeellä”, Ilmarisen asiantuntijapsykologi Simo Levanto sanoo.

Viisi tärkeintä kannustinta pitkiin työuriin, 55–59-vuotiaat

  1. Hyvö terveys
  2. Työaikojen joustavuus
  3. Hyvä palkka
  4. Suurempi eläkekarttuma
  5. Työterveyshuolto

Viisi tärkeintä kannustinta pitkiin työuriin, yli 60-vuotiaat

  1. Hyvä terveys
  2. Suurempi eläkekarttuma
  3. Työaikojen joustavuus
  4. Työterveyshuolto
  5. Hyvä palkka

Viisi kannustinta pitkiin työuriin, mahdollisimman myöhään eläköityvät

  1. Hyvä terveys
  2. Suurempi eläkekarttuma
  3. Halu olla työelämässä
  4. Työterveyshuolto
  5. Työaikojen joustavuus

Tukea vain eläkeiän kynnyksellä 

Tutkimuksen mukaan myöhempää eläköitymistä ja aikeita työskennellä eläkkeellä selittävät voimakkaimmin ikä, halu olla työelämässä ja arvio omasta työkyvystä kahden vuoden kuluttua. 

Erityisesti 55–59-vuotiaiden ikäryhmässä selittäväksi tekijäksi osoittautui ammatillinen minäpystyvyys eli usko ja luottamus omaan kykyyn pärjätä ja saada asioita aikaiseksi.

Ammatillista minäpystyvyyttä voidaan työpaikoilla vahvistaa tukemalla terveyttä, työn merkityksellisyyttä, motivaatiota ja osaamista. Voimavarojen vahvistamiseen tulee panostaa jo hyvissä ajoin ennen alinta eläkeikää. 

"Työpaikoilla pitäisikin kehittää kokonaisvaltaisemmin koko työuran aikaista johtamista. Keskustelkaa eläkesuunnitelmista ajoissa ja muokatkaa työtä tarpeen mukaan. Rakentakaa ja tukekaa lisäksi pystyvyyden ja osallisuuden tunnetta", Levanto summaa. 

Täydellinen terveys ei ole pitkän työuran edellytys

Moni laittaa ajatuksissaan terveyden ja työkyvyn välille yhtäläisyysmerkin. Tutkimus kuitenkin osoitti, että työelämässä jatkaminen ei edellytä täydellistä terveyttä.

Joka neljännellä myöhempää eläköitymistä tai eläkkeen ohella työskentelyä suunnittelevista oli lääkärin toteama sairaus tai vamma. Se ei kuitenkaan vähentänyt heidän työhalujaan tai estänyt suunnitelmia tehdä töitä myös jatkossa. 

Tutkimuksen vastaajilla arvio omasta työkyvystä oli parempi kuin yli 55-vuotiailla suomalaisilla keskimäärin. Myös yli 60-vuotiaat vastaajat arvioivat oman työkykynsä varsin hyväksi. Näin siitä huolimatta, että valtaosa heistä työskenteli fyysisesti kuormittavissa töissä, joissa työkyvyn oletetaan heikkenevän iän myötä.

"Tulos on vahva viesti työnantajille, jotka pohtivat, uskaltaako yli kuusikymppisiä palkata. Mitään dramaattista työkyvyn laskua ei näytä tapahtuvan, vaan pikemminkin tässä ikäryhmässä työkyky on keskimäärin varsin hyvä."

Työn muokkaaminen tarpeen mukaan sekä joustavien työaikojen tarjoaminen ovat Levannon mukaan selkeästi yhteydessä pitkiin työuriin. "Niitä tulisi hyödyntää työpaikoilla nykyistä enemmän."

Pitkät työurat -tutkimuksen aineisto on kerätty sähköisesti loka-marraskuussa 2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 352 yli 55-vuotiasta työntekijää, vastausprosentti oli 38 %. Vastaajat olivat seitsemästä Ilmarisen asiakasyrityksestä, kaupan, hoivan, pankki- ja vakuutusalan sekä ympäristö- ja kiinteistöpalvelujen toimialoilta. 

SAAKO ELÄKESUUNNITELMISTA KYSYÄ? Esihenkilö saa kysyä eläkeaikeista, mutta työntekijän ei ole pakko vastata. Fiksua ikäjohtamista on esim. kartoittaa kehityskeskustelussa eläkeikää lähestyvän työntekijän lyhyen ja pidemmän tähtäimen suunnitelmia kuin tiedustella tarkkaa eläköitymispäivämäärää. 

Minna Petäinen

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti