Valtaosassa asuntolainoista on viitekorkona euriborkorko.
Euriborit ovat pankkien arvioita siitä, millä hinnalla pankit lainaavat toisilleen vakuudettomasti rahaa euroalueella. Paneelissa, jossa euriborit määritellään, on 24 pankkia.
Viranomaisten mielestä arvioihin perustuvat euriborit eivät tarpeeksi hyvin kuvaa pankkien varainhankinnan todellista hintaa. Paneelista on myös vuosien mittaan lähtenyt paljon pankkeja.
Euriboreja ollaankin nyt uudistamassa. Uudistetut euriborit olisi tarkoitus ottaa käyttöön ensi heinäkuun alussa.
Uudet euriborit laskettaisiin toteutuneiden vakuudettomien rahamarkkinakauppojen perusteella. Kaupoissa olisi mukana paljon muutakin kuin pankkien väliset lainat, jolloin ne kuvaisivat nykyistä paremmin pankkien oman varainhankinnan hintaa.
Uudistus ei välttämättä vaikuta paljon euriborien tasoon pitkällä aikavälillä. ”Todennäköisesti ne kuitenkin heiluvat hieman nykyistä voimakkaammin”, Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti Veli-Matti Mattila sanoo.
Sillä on merkitystä velalliselle, jos lainan korontarkistuspäivä osuu kohtaan, jossa korko heilahtaa ylöspäin. Toisaalta velallinen hyötyy, jos korontarkistuspäivänä euribor käykin alamaissa. Heilahtelu siis lisää velallisen korkoriskiä.
Mattilan mukaan lainasopimuksia ei uudistuksen vuoksi tarvitse muuttaa.
Viitekoron vaihtamisesta täytyy kuitenkin sopia, jos lainan viitekorkona oleva euribor lakkaa. Uusia euriboreja tulee viisi: 1 viikon sekä 1, 3, 6 ja 12 kuukauden euriborit. Suurimassa osassa asuntolainoista viitekorkona on jo nyt jokin näistä viidestä.
Ulla Simola
