Eduskunta on hyväksynyt osakesäästötilin hallinnointia, valvontaa ja verotusta koskevat lait. Talletuksia osakesäästötileille voidaan ottaa vastaan vuodesta 2020 alkaen.
Pallo on siirtynyt lainsäätäjältä palveluiden myyjille. Luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset voivat tarjota osakesäästötiliä. Oletan kaikkien suurten pankkien ja pankkiryhmien tarjoavan tiliä asiakkailleen osana kokonaispakettia. Pienemmät palveluntarjoajat joutuvat kilpailemaan isojen kanssa omien palveluittensa käytön helppoudella ja hinnalla. Toivottavasti kilpailu on kireätä, jotta kuluttajat saavat edullisia ja helppokäyttöisiä osakesäätötilejä käyttöönsä.
Kuluttajille osakesäästötilin käyttämisen ensisijainen kannustin lienee mahdollisuus lykätä veronmaksua. Hintana siitä tosin on osinkojen verotuksen kiristyminen. Suoraan omistetun pörssiosakkeen osingosta veronalaista tuloa on 85 %. Jos osinko kiertää osakesäästötilin kautta, siihen kohdistuu 100 prosentin tulovero eli osingon vero kiristyy 25,5 prosentista 30 prosenttiin tai 28,9 prosentista 34 prosenttiin.
Veronmaksun lykkääminen kasvattaa osakesäästötilin tuottoa, koska muutoin veroihin menevä osuus voidaan sijoittaa. Osingoista voidaan osakesäästötilillä sijoittaa uudelleen 100 %, kun suorasijoitusosingoista voidaan sijoittaa vain verojen jälkeen jäävä 74,5 % tai 71,1 %. Jos otetaan huomioon vain osingot ja osinkojen verotus, näyttäisi osakesäästötili antavan suorasijoitusta huonomman nettotuoton. Tuottoprosentin noustessa ja sijoitusajan pidentyessä tilanne tasaantuu.
Osakkeen arvonnousun uudelleen sijoittaminen verovapaasti on osakesäästötilin ominaisuus, joka erityisesti houkuttelee piensijoittajia. Tähänkin herkkuun on kuitenkin kätketty myrkkypilleri. Osakesäästötilin tuottoa verotettaessa säästäjä ei voi käyttää hankintameno-olettamaa.
Hankintameno-olettamalla on merkitystä silloin, kun vähintään kymmenen vuoden sijoituksen arvo on noussut yli 150 %*. Aktiivinen osakesijoittaja ei hankintameno-olettamasta yleensä hyödy, mutta passiivisen, osta ja unohda -sijoittajan kannattaa ottaa hankintameno-olettama huomioon.
Toisaalta kukaan ei voi tietää, miten luovutusvoittoja verotetaan 10 vuoden kuluttua.
Aktiivisen sijoittajan pitää maksaa luovutusvoiton vero aina salkun sisältöä muuttaessaan. Osakesäästötili antaa mahdollisuuden sijoittaa myös arvonnoususta maksettava vero. Jos arvonnousu on 5 % vuodessa ja verokanta 30 %, veronmaksun jälkeen sijoitettavaa onkin vain 3,5 %.
Toisaalta osakesäästötiliä purettaessa säästäjän on maksettava veroa koko säästöajan arvonnoususta, kun taas suorasijoittaja on maksanut veronsa vuosittain. Tällöin veron määrää voi lisätä siirtyminen 30 %:n pääomaverokannasta 34 %:n verotukseen.
Osakesäästötilin tappio on vähennettävissä vasta tiliä lopetettaessa. Suorasijoittaja vähentää tappiolliset kauppansa tappiovuoden tuloista. Tappion osalta osakesäästötiliä käyttävä kärsii siten lykkääntymishaittaa. Erityisesti haitta näkyy silloin, jos sijoittaja ottaa ajoittain varoja yksityiskäyttöön. Osittaisen noston yhteydessä sijoitustilin tappiollisuutta ei huomioida verotuksessa, mutta voitto kyllä otetaan huomioon.
Osakesäästötili ei avaa veroparatiisia osakesäästäjälle verrattuna suoraan osakesijoittamiseen, mutta tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden aktiivisille piensijoittajille, jotka uskovat omiin kykyihinsä. Osinkopaperit pitäisin kuitenkin osakesäästötilin ulkopuolella.
Vesa Korpela
* Korjattu 26.4.2019: ... sijoituksen arvo on noussut 67 %, pitää olla 150 %.
Kommentoi