Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa luetellaan monia verotukseen liittyviä selvitettäviä asioita. On erinomainen asia, että asioita selvitetään ennen päätösten tekoa.
Kunnolla harkittua ja alustettua verolainsäädäntöä on paljon helpompi soveltaa kuin hätäisesti kokoon kyhättyä. Huolellisesti tehty verolaki on tärkeä osa veronmaksajan oikeusturvaa.
****
Yksi selvitettävä asia on 5 %:n lähdevero ulkomaisille rahastoille ja muille verovapaille yhteisöille maksettavista osingoista. Myös ulkomaisten rahastojen kiinteistötuottoja haluttaisiin verottaa Suomessa. Rahasto on eri sijoittajien varoja yhdistävä ja kohdistava, verovapaa yksikkö. Sijoituksen tuotot virtaavat rahaston läpi sijoittajalle, joka maksaa tuotoista veron.
Jos sijoittajan ja sijoituksen välissä on raja ja rahasto, Suomi ei saa verotuloja sijoittajien osinkotuloista. Asiaa selvittävien pitäisi löytää keino verottaa ulkomaalaisten osingot, mutta pitää Suomi ja suomalaiset yritykset houkuttelevina sijoituskohteina.
Selvitettävänä on myös mahdollisuus rajoittaa oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksiä vuokratuloista. Voidaanko erottaa toisistaan yhtiölaina, jolla on rakennettu talo, yhtiölainasta, jolla on uusittu rakennuksen putket? Samoin pitää miettiä, miten verotuksen symmetria saadaan toimimaan: jos maksu on maksajalle vähennyskelvoton, pitäisi sen olla saajalleen verovapaa.
***
Tätä hallituskautta pidemmäksi hankkeeksi on määritelty selvitys liikenteen verotuksen fiskaalisen pohjan turvaamisesta. Toisin sanoen liikenteestä pitäisi saada samat miljardit verotuloja kuin nykyisin, vaikka päästöperusteisen verotuksen avulla onnistuttaisiin nollaamaan liikenteen päästöt. Hallitusohjelman mukaan tässä otetaan huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja alueellinen tasa-arvo.
Vuoden 2020 kevään kehysriiheen mennessä selvitetään mahdollisuudet edistää kiertotaloutta verotuksellisin keinoin. Mahdollisina keinoina luetellaan pakkausveron, jäteveron ja jätteenpolton päästöverojen korotukset. Veroruuvien kiertäminen nykyistä tiukemmiksi ei ole teknisesti vaikeata, jos poliittista uskallusta riittää.
Teknisesti vaikeimmaksi selvityskohteeksi on ennustettu elintarvikkeiden ja muiden kulutushyödykkeiden elinkaaripäästöjen huomioon ottaminen kulutusveroissa. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero. Myyjän on osattava itse ratkaista, millä verokannalla tuotteensa myy, joten verokannan määräytymisen on oltava mahdollisimman yksiselitteistä.
Lopputuotteen elinkaaripäästöjen huomioon ottaminen arvonlisäverotuksessa on tuhoon tuomittu ajatus. Jo sen selvittäminen on valtion varojen väärinkäyttöä.
***
Ympäristö- ja terveysvaikutusten huomioon ottaminen valmisteveroissa on helpompaa, mutta ei ongelmatonta. Polttoainevero onkin jo päästöperusteinen. Sokerivero on otettu jälleen selvitettävien verojen listalle, vaikka sitä on jo kokeiltukin.
Kaivosvero löytyy selvitettävien listalta. Suomessa on tuottoisia, huonotuottoisia ja kannattomina suljettuja kaivoksia. Mikä olisi se peruste, jolla kaivosveroa perittäisiin? Olisiko peruste tulos, liikevaihto vai louhitun kiven määrä?
Selvitystyöhön on hyvä ottaa mukaan kunkin alan parhaat asiantuntijat. Niitä löytyy myös ja erityisesti hallinnon ulkopuolelta.
Vesa Korpela
Kommentoi