veronmaksajat.fi

Sijoittaja, aika on sinun puolellasi

Topias Kukkasniemi
Topias Kukkasniemi

Kestävä vauraus

Topias Kukkasniemi on Mandatum Asset Managementin täyden valtakirjan asiakassalkkujen seniorisalkunhoitaja, jota kiinnostaa etenkin maailmantalous ja vastuullinen sijoittaminen. Intohimoinen kestävyyslajien harrastaja, jolle myös vaurastuminen on maraton.

”Sotureista vahvimmat ovat nämä kaksi: aika ja kärsivällisyys”, lausui kirjailija Leo Tolstoi.  

Sijoittamisessa ajan merkitystä on vaikea korostaa liikaa. Ajan kuluminen on sijoittajan puolella, minkä takia kärsivällisyys on sijoittajalle hyve, mutta ihmisluonto on muotoutunut lyhyttä aikaväliä painottavaksi.

Usein sijoittamisesta ja ajasta puhuttaessa esiin nousee korkoa korolle -ilmiö maailman kahdeksantena ihmeenä. Ajan kuluminen vaikuttaa sijoituksiin myös muilla tavoin, jotka tiedostamalla voi kehittää kärsivällisyyttään. 

Hinnanmuodostus on realistisempaa pitkällä aikavälillä

Yritysten fundamentteihin perustuva arvonmääritys osuu todennäköisemmin kohdalleen pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä osakkeiden hintoja liikuttavat myös muutokset arvostuskertoimissa, mutta pidemmällä aikavälillä fundamentit eli yrityksen kyky tuottaa voittoa määrittää sen osakkeiden arvon.

”Markkinat ovat lyhyellä aikavälillä äänestyskone, pitkällä aikavälillä vaaka”, lausui arvosijoittamisen isoisä Benjamin Graham.

Graham ei elänyt meemien aikakaudella, mutta voiko koronakevään hype-osakkeiden hinnanmuodostusta enää osuvammin kuvata?

Tuolloin monet sijoittajat poimivat keskustelupalstojen ehdokaslistoilta suosikkinsa seuraavaksi kurssiraketiksi ja antoivat äänensä ostamalla osaketta. Hypen laannuttua hinnat ovat palautuneet lähemmäs käypää arvoa. Koronakevään ilmiö on äärimmäinen esimerkki, mutta samaa tapahtuu markkinoilla jatkuvasti, päivittäiset kurssiliikkeet vain eivät ole yhtä radikaaleja.

Toisin sanoen lyhyellä aikajänteellä osakekurssit kimpoilevat enemmän tai vähemmän satunnaisesti sijoittajien mielialojen mukana, mutta pitkällä aikavälillä markkinat punnitsevat tarkasti kunkin sijoituskohteen käyvän arvon.

Kärsivällisen sijoittajan tehtäväksi jää poimia salkkuunsa sijoittajien epäsuosion takia liian halvaksi käyneitä osakkeita ja odottaa, että muutkin ymmärtävät niiden arvon.

Kotiläksynsä on silti tehtävä huolella, jotta salkkuun ei päädy hyvästä syystä halventuneita papereita. Kura kun ei muutu kullaksi odottamalla.

Korkosijoittajalle jokainen päivä on tilipäivä

Siinä missä osakesijoittajan tuotto muodostuu myynti- ja ostohinnan erotuksena sekä sijoitusaikana saaduista osingoista, kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjan maksimituotto on tyypillisesti tiedossa jo ostohetkellä.

Korkotason ja sijoittajien riskinottohalukkuuden muutokset vaikuttavat toki joukkovelkakirjan markkinahintaan sijoitusaikana. Sijoittaja saa kuitenkin etukäteen sovitun kuponkituoton säännöllisesti ja velkakirjan erääntyessä velkakirjan nimellisarvon takaisin, mikäli velkakirjan liikkeeseen laskenut yhtiö ei ajaudu vaikeuksiin ja kykenee hoitamaan velkansa.

Korkosijoittajan tuotto muodostuu siis ajan kuluessa. Kuponkikorko juoksee joka päivä – myös viikonloppuisin, tapasi entinen kollegani lisätä.

Vaihtoehtoiset omaisuusluokat ovat osa kärsivällisen sijoittajan työkalupakkia

Siinä missä osakkeilla ja joukkovelkakirjoilla käydään kauppaa markkinoilla jokaisena pankkipäivänä, näin ei ole kaikkien sijoituskohteiden kohdalla.

Esimerkiksi kiinteistösijoitukset, pääomasijoitukset eli listaamattomat osakkeet ja lainamuotoiset sijoitukset ovat kohteita, joiden ostaminen ja myyminen ei välttämättä onnistu muutamassa pankkipäivässä. Sijoittajan on siis sitouduttava sijoitukseen pidemmäksi ajanjaksoksi. Se jos mikä kysyy kärsivällisyyttä.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että kärsivällisyydestä palkitaan. Vastineena rajallisesta likviditeetistä eli siitä, että sijoituksesta ei pääse yhtä nopeasti eroon, sijoittajat tyypillisesti edellyttävät vaihtoehtoisilta sijoituskohteilta korkeampaa tuottopotentiaalia kuin muutoin vastaavan riskitason likvideiltä kohteilta.

Pitkäjänteinen sijoittaja ei kuitenkaan tarvitse päivittäistä likviditeettiä koko salkulleen, mistä syystä vaihtoehtoiset omaisuusluokat ovat luontainen osa sijoitussalkkua. Ne tuovat sekä hajautushyötyjä että korkeampaa tuottopotentiaali verrattuna täysin likvideihin sijoituskohteisiin.

Aatelisesta sukutaustastaan huolimatta Tolstoi ei piitannut rahasta, vaan päinvastoin vieroksui yläluokkaista elämäntapaa. Toisaalta uhkapelien takia velkavaikeuksiin joutuneella nuorella Leolla vaikuttaa olleen haasteita noudattaa omaa oppiaan. Kannattaako hänen viisauttaan siis ensinkään soveltaa sijoittamiseen?

Hämmästyttävää kyllä, kaikkien kapitalistien kummisedän, Warren Buffettin ajattelu ajan ja kärsivällisyyden suhteen kulkee samoja polkuja kreivi Tolstoin kanssa:

”Osakemarkkinat ovat mekanismi, jolla siirretään rahaa kärsimättömiltä kärsivällisille.”

Mutta senhän vanha kansa jo tiesikin, että aika on rahaa.

Topias Kukkasniemi

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit