No news is good news – ei uutisia on hyvä uutinen, kuuluu vanha sanonta.
Sijoitusmarkkinoilla uutisista ei tunnetusti ole pulaa, joten sanontaakin on muokattu uuteen uskoon: bad news is good news. Mihin tällä viitataan ja miksi markkinat saattavat reagoida arkijärjellä negatiivisiin uutisiin positiivisesti?
Markkinat arvioivat uutta tietoa suhteessa odotuksiin
Sijoitusmarkkinat hinnoittelevat aina tulevaisuutta ja markkinat heijastelevat kaikkien markkinatoimijoiden keskimääräistä odotusta tulevaisuudesta.
Näin ollen esimerkiksi yrityksen tuloksen supistuminen voi olla hyvä uutinen, jos odotuksissa on ollut toteutunutta pahempi mahalasku.
Sijoituspäätöstä tehtäessä sijoittajan onkin pyrittävä hahmottamaan paitsi sijoituskohteen tulevaisuuden kehitys, arvioitava myös sitä millaisia odotuksia muut sijoittajat sijoituskohteelle lataavat.
Ei auta, että tunnistaa kannattavasti kasvavan yhtiön, jos muutkin ovat sen tunnistaneet, sillä tällöin hinta todennäköisesti heijastelee jo tulevaisuuden odotuksia. Erinomaisen sijoituksen sen sijaan tekee, jos ensimmäisenä tunnistaa hyvän yhtiön, jolta muut eivät vielä kummia odota.
Epävarmuuden poistuminen helpottaa markkinahinnoittelua
Epävarmuus on sijoitusmarkkinoille myrkkyä, ja toisinaan negatiivinenkin tapahtuma saattaa kirvoittaa markkinoilta positiivisen reaktion.
Sijoitusmarkkinoille kaikkein hankalinta on hinnoitella ympäristöä, jossa erilaisten mahdollisten kehityskulkujen kirjo on hyvin laaja ja niiden todennäköisyyksiä on vaikeaa arvioida. Seuraus on tyypillisesti voimakas hintaheilunta, jossa pienienkin tapahtumien perusteella nähdään suuria kurssiliikkeitä.
Mikäli tällaisessa tilanteessa osa mahdollisista kehityspoluilta voidaan sulkea pois uuden uutisen perusteella, helpottaa se jäljelle jäävien mahdollisuuksien arviointia ja hinnoittelua. Näin on siinäkin tapauksessa, että uuden tiedon perusteella poissuljettu vaihtoehto olisi ollut positiivinen lopputulema.
Näin voi olla esimerkiksi markkinoiden odottaessa merkittäviä vaaleja. Ennen vaaleja hermoillaan mahdollisesta epäsuotuisasta vaalituloksesta ja sen vaikutuksista, mutta kun vaalit ovat ohi ja tulokset selvillä, jatketaan eteenpäin riippumatta tuloksesta. Kun tulos on selvillä ja mahdollisia seurauksia sen takia helpompi arvioida, myös markkinahinnoittelu selkiytyy.
Jokaisella voimalla on vastavoimansa
Siinä missä fysiikassa jokaisella voimalla on vastavoimansa, voi saman ajatella pätevän myös markkinoilla.
Selvimmin tämä on näkynyt viime vuosina markkinoiden pyrkiessä ennakoimaan keskuspankkien rahapolitiikan tulevia linjauksia. Koska rahapolitiikka on ollut finanssikriisin jälkeen keskeinen markkina-ajuri, lähes jokaista uutta tiedonmurusta on analysoitu sen mahdollisten rahapoliittisten vaikutusten kautta. Näin ollen heikentyvä talousdata tarkoitti, että keskuspankit jatkavat rahaelvytystään aiemmin odotettua pidempään, mikä puolestaan on sijoittajille hyvä uutinen.
Tänä päivänä kansantalouteen liittyviä datajulkistuksia puolestaan peilataan inflaation kautta. Työmarkkinoiden heikko kehitys voi tarkoittaa, että inflaatiopaineet taloudessa hellittävät, mikä puolestaan tarkoittaa, että keskuspankin tarve kiristää rahapolitiikkaa voi olla aiemmin odotettua vähäisempi. Ajatusketjun lopputuloksena sijoitusmarkkinat saattavat reagoida heikkoihin työmarkkinalukuihin positiivisesti.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi