Inflaation kiihtymisestä tuli Ukrainan sodan myötä suuri ongelma kaikkialla maailmassa. Suomessakin kuluttajahinnat nousivat viime vuonna 7,1 prosenttia ja tällekin vuodelle ennusteet ovat olleet yli viisi prosenttia.
Tällaisiin lukemiin emme ole pitkään aikaan tottuneet. Vain joitakin vuosia sitten inflaatio oli kroonisesti lähellä nollaa. Hintojen kehitystä ei ole helppo ennustaa, mutta kerran käyntiin lähtenyttä inflaatiota on vaikea uudestaan hillitä.
Palkkojen nousu on toistaiseksi ollut aika maltillista, joten palkat ovat jääneet selvästi hinnoista jälkeen. Palkansaajien nettoansioiden ostovoima sukelsi selvästi vuonna 2022, ja myös tänä vuonna jäädään pakkasen puolelle.
Palkkojen verotus kiristyy aavistuksen tänä vuonna, joten siitäkään ei ole tullut helpotusta nettopalkallaan elävien hiipuvaan ostovoimaan.
* * *
Miltä lähivuodet näyttävät tällä hetkellä?
Tässä peliin liittyy ratkaisevalla tavalla lähiaikoina työnsä aloittava uusi hallitus.
Palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan vaikuttavat palkka, hinnat ja verot. Näiden osalta uusi parhaillaan muodostettava hallitus vaikuttaa suoraan veroihin ja merkittävästi myös hintoihin. Palkkoihinkin hallitus vaikuttaa ainakin välillisesti.
Palkansaajien ymmärrettävä pyrkimys huolehtia nettoansioiden ostovoimasta palkankorotuksilla kasvattaa toisaalta yritysten kustannuksia, jotka ne luonnollisesti pyrkivät siirtämään omiin hintoihinsa.
Hintojen ja palkkojen kiihtyvään nousuralliin on siis ilmeinen riski, jos hyvällä talouspolitiikalla ei pystytä rauhoittamaan tilannetta. Se ei johtaisi pitkässä juoksussa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen sen paremmin koko kansantalouden kuin palkkojen ostovoimankaan kannalta.
* * *
Ja tästä päästään ostovoiman kolmanteen tekijään eli veroihin.
Edellinen hallitus keskittyi koko päättyneen vaalikauden ajan menojen kasvattamiseen ja verotusta kiristettiin. Nyt hallituksen vaihtuessa on juuri oikea hetki tarkistaa veropolitiikan kurssia kevenevään suuntaan.
Hallitusohjelmaa sorvataan tätä kirjoitettaessa parhaillaan Säätytalolla, mutta ainakaan uuden hallituksen ei pidä sortua ostovoiman leikkaamiseen ansiotulojen verotusta kiristämällä.
Asia on päinvastoin, ansiotulojen verotuksen keventäminen on alkavalla hallituskaudella win-win. Se on hyvää rakenteellista veropolitiikkaa muutenkin, mutta tässä herkässä tilanteessa sillä olisi myös erityistä merkitystä nettoansioiden ostovoiman positiivisen kehityksen turvaamisessa koko vaalikauden aikana.
Hallituksella on siis nyt hyviä veroratkaisuja tekemällä oiva tilaisuus vaikuttaa veroratkaisuillaan positiivisesti vuosien 2023–2027 ostovoimanäkymiin ja samalla myös tunnelmiin lähivuosina työmarkkinapöydissä.
Hallituksen onnistuminen työllisyyden parantamisessa voi myös osaltaan auttaa keventämään palkkatulojen verotusta muun muassa työttömyysvakuutusmaksujen alentamisen kautta.
Entä eläkkeensaajat?
Indeksitarkistukset turvaavat osaltaan eläkkeiden ostovoiman säilymistä. Työeläkeindeksi perustuu pääosin toteutuneeseen kuluttajahintojen muutokseen. Kuluvana vuonna työeläkkeiden indeksikorotukset olivatkin selvästi suuremmat kuin mihin viime vuosina on totuttu.
Verotuksen osalta on hyvä muistaa, että eläkkeetkin ovat ansiotuloja. Ostovoimaa ylläpitävän ansiotulojen verotuksen keventämisen tulee luonnollisesti koskea myös eläkkeiden verotusta.
Teemu Lehtinen
Kommentoi