Ensi keväänä on eduskuntavaalit. Sen jälkeen jotkut puolueet muodostavat hallituksen.
Hallitusohjelma on dokumentti, jossa hallitus kertoo, mitä se aikoo vaalikauden aikana tehdä.
Talous- ja veropolitiikassa on olennaista selvästi ilmaista, millaisten perusperiaatteiden pohjalta politiikkaa seuraavat neljä vuotta harjoitetaan.
Parhaimmillaan selkeät ja hyvät päälinjat ankkuroivat lukuisat yksittäiset muutokset ja toimenpiteet osaksi laajempaa kokonaisuutta, joka on johdonmukainen ja luottamusta herättävä.
Veronmaksajain Keskusliitto haluaa omalta osaltaan vastata haasteeseen julkaisemalla talous- ja veropoliittiset linjaukset vaalikaudelle 2023–2027. Täältä ne löytyvät.
* * *
Esitämme hallitusohjelman pohjaksi seuraavat neljä ankkuriperiaatetta:
1) Verotuksen yleistä tasoa on alennettava, kevennyksiä enemmän kuin kiristyksiä
2) Ansiotulojen verotusta on kevennettävä kautta linjan, kaikilla tulotasoilla
3) Julkista taloutta on sopeutettava menosäästöillä
4) Kestävyysvajetta on purettava rakenneuudistuksilla
Ei tämä rakettitiedettä ole, yllä olevia periaatteita johdonmukaisesti noudattamalla pääsee pitkälle hyvän hallitusohjelman rakentamisessa.
* * *
Verotuksen yleistä tasoa on maltillisesti alennettava. Verotusta on kehitettävä kannustavuuden, kestävyyden, kilpailukykyisyyden ja kohtuullisuuden kantavien periaatteiden pohjalta.
Ansiotulojen verotuksen laajapohjainen keventäminen on paras tapa kannustaa työntekoa, ahkeruutta, yrittämistä, osaamisen kartuttamista ja uralla etenemistä. On verotettava mieluummin haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa. Nettoansioiden ostovoimastakin pidetään näin huolta.
Ensi vaalikaudella on syytä keventää ansiotulojen verotusta kautta linjan, kaikilla tulotasoilla. Lisätulojen marginaaliveroja on alennettava yleisesti. Myös työeläkkeen saajat on pidettävä ansiotulojen verotuksen kevennyksissä mukana.
Pääomatulojen verotuksessa ja yhteisöverotuksessa on puolestaan erityisen tärkeää, että veropolitiikka on ennustettavaa, johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Kiristyksiä ei näihin veroihin pidä tehdä.
* * *
Menoja on tällä vaalikaudella paisutettu surutta. Koronan ja sodan aiheuttamien ymmärrettävien ylimääräisten menojen päälle hallitus on lisännyt miljardikaupalla muita uusia pysyviä menoja.
Julkisten menojen taso on nyt liian korkea suhteutettuna kansantalouden kantokykyyn. Valtiontaloudessa on näköpiirissä sitkeästi suuri alijäämä. Luottamus valtiontalouden huolelliseen hoitoon on heikentynyt. Näin ei voi jatkaa.
Ensi vaalikaudella kehysmenettelyn uskottavuus on palautettava. Tarvittava julkisen talouden sopeutus on tehtävä menosäästöillä, ei verotusta kiristämällä. Valtiontaloudessa on palattava kuluvan vaalikauden lipsumisten jälkeen tiukkoihin ja pitäviin menokehyksiin.
Varat tarpeelliseksi katsottuihin lisämenoihin on jatkossa löydettävä menoja uudelleen kohdentamalla, ei menokehyksiä väljentämällä.
* * *
Julkiseen talouteen kohdistuu pitkällä aikavälillä väestön ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje, jota on purettava rakenneuudistuksilla. Sosiaaliturvan uudistaminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen jatkaminen ovat tällöin avainasemassa.
Niiden on johdettava työnteon kannustimien paranemiseen ja julkisten palvelujen tuottavuuden kohenemiseen. Uudistuksilla on saatava aikaan kustannussäästöjä ja edistettävä työllisyysasteen nousua ja tehdyn työn määrän lisäämistä.
* * *
Sitten vain toimeksi.
Teemu Lehtinen
Mutta eihän Lehtinen voi sellaista kirjoittaa, menisivät hyvävelibonukset samantien.
Kommentoi