Ikäiseni pariskunta lähestyi minua positiivisella ongelmalla. Heillä oli kohtuullisesti varallisuutta, mutta geopolitiikan heiluttamassa markkinassa kysymys kuului: Mitä tehdä nyt? Kehotin heitä kääntymään pankkinsa puoleen, mutta vastaus oli jyrkkä: ”Ei, siellä myydään vain tuotteita, meillä on huonoja kokemuksia.”
Tapasimme ja kävimme rauhallisesti läpi perhettä, kokemuksia ja tavoitteita. Tavoitteet eivät kohdistuneet tavaroihin ja matkoihin, vaan esiin nousi asioita kuten halu olla kaikille lapsille tasapuolinen, huolehtia siitä, että aikanaan heillä riittäisi rahaa perintöveroon ja riittävään eläkeajan tulovirtaan, ja että lapsenlapset oppisivat rahan arvon.
Tuleva asuminen, muutto isosta talosta ja hoivan tarve tuntuivat kaukaisilta. Yleisperiaatteena oli asenne, joka kokemukseni mukaan maassamme yleistyy: Varallisuus on tarkoitettu kulutettavaksi, sen perinnöksi jättäminen ei ole ensiarvoisen tärkeää.
Molempien puolisoiden osakesalkut oli hyvin hajautettu sellaisten suomalaisten yritysten osakkeisiin, jotka menestyvät talouden syklien eri vaiheissa. He seurasivat markkinoita aktiivisesti. Salkun hoitamiseen ei neuvoistani ole lisäarvoa, koska digitaalisten kanavien kautta saatavat neuvot ovat ajankohtaisempia.
Sen sijaan taloudellinen suunnittelu, joka koskee pariskunnan omaa elinkaarta, aikaa heidän jälkeensä sekä lähimmäisiä, puuttui. Myös juridiset sopimukset olivat ajantasaistamatta. Teimme listan asioista, joita heidän tulee yhdessä miettiä. Asioita, joita olemme myös sijoitusneuvojiemme ja lakimiestemme kanssa harjoitelleet:
- Mikä on nettovarallisuuden suuruus verovelan ja korjausvelan jälkeen? Miten varallisuus kehittyy, kun sitä käyttää esimerkiksi asumisen päivittämiseen, hoivaan ja kasvaviin terveysmenoihin?
- Mitkä ovat tärkeät asiat oman elämän ja varallisuuden suojaamisessa?
- Puolison aseman todellinen turvaaminen.
- Perintöveroihin varautuminen - minkä omaisuuden haluaa säilyvän suvussa ja perintöveron suuruuden arviointi.
- Edunvalvontavaltuutus, josta kirjoitimme jo aiemmin. - Mikäli haluaa tukea elinaikana läheisiään, miten se tehdään?
- Varallisuuserien siirto perillisille.
- Jatkuva säästäminen.
- Lahjoitukset. - Mikäli haluaa vaikuttaa varallisuuden vaalimiseen myös jälkeensä, miten se tehdään?
- Tee perintösuunnitelma.
- Laadi testamentti, siten, että siinä tulee selkeästi esiin oma tahto.
- Edunsaajamääräykset sijoitusvakuutuksiin.
Jonkin aikaa keskustelumme jälkeen puhelin soi. Helmeilevä, levännyt ääni alkoi puhelun sanoilla: ”Kiitos, kun herätit huomaamaan, että mekin vanhenemme. Olemme sitä muiden kohdalla seuranneet, mutta emme ole ajatelleet, että puolisoni ja minunkin tulee varautua siihen.” Kiitosta tuli myös siitä, että ensimmäistä kertaa soittaja ja puolisonsa olivat ymmärtäneet taloutensa ja varallisuutensa yhtenä kokonaisuutena, johon voi vaikuttaa eri toimenpiteillä.
Pariskunnan epäluulo pankin neuvoja kohtaan on oikeutettu, mutta heiltä oli jäänyt huomioimatta toimialalla tapahtumassa oleva muutos, jota on vauhdittanut Euroopassa keväällä voimaan tullut rahoitusmarkkinoita koskeva sääntely. Sääntely velvoittaa sijoituspalvelun tarjoajan aina asettamaan asiakkaan edun etusijalle ja olemaan hinnoittelussaan läpinäkyvä.
Osa toimijoista on jo päättänyt erottaa tuotteet ja neuvonnan kokonaan toisistaan. Näin asiakas tietää aina, mistä maksaa ja voi valita juuri ne palvelut, joita oikeasti tarvitsee.
FIKSUA: Pyydä neuvojaa erittelemään kaikki tarjottujen sijoituskohteiden kulut- siihen on sijoittajalla oikeus
Suomessa on yli 2 miljoonaa yli 50-vuotiaan tarinaa, sinun on yksi niistä. Onko ylläolevasta listassa asioita juuri sinulle, joista haluaisit neuvoja? Olisitko sinä valmis maksamaan niistä kuten esimerkin pariskunta? Vaadi neuvonantajaltasi läpinäkyvyyttä, vain niin voit luottaa häneen ja löytää ne neuvot, joita oikeasti tarvitset.
Testamentti - mikä on sinulle tärkeintä?
Puolison aseman turvaaminen on se elementti, johon testamenttikeskustelussa pariskunnan tilannetta kartoitettaessa ensimmäiseksi tartutaan. Vasta sen jälkeen on perillisten vuoro.
Avioliitossa leski saa suojaa monessa suhteessa jo lain nojalla:
- Pienempituloisella leskellä on usein oikeus eläkkeeseen ensin kuolleen puolison jälkeen.
- Eloonjääneellä puolisolla on avio-oikeuden nojalla oikeus saada puolisoiden yhteenlasketusta nettovarallisuudesta puolet, eli vähemmän omistavana leski saa vainajan varoista tasaavan erän, tasingon.
- Mikäli leskellä oli avio-oikeuden alaista varallisuutta enemmän kuin ensin kuolleella puolisolla, hänen ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan ensin kuolleen perillisille.
- Ellei kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, on leski lähin perillinen. Tämä oikeus ei ole riippuvainen siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai ei.
- Leskellä on oikeus pitää pesä jakamattomana hallinnassaan elleivät perilliset vaadi jakoa tai testamentista muuta johdu.
- Eloonjääneellä puolisolla on elinikäinen oikeus pitää puolisoiden yhteinen asunto tai pesään kuuluva muu sopiva asunto jakamattomana hallinnassaan, jos hän ei itse omista suurin piirtein vastaavaa asuntoa. Tämäkään oikeus ei ole riippuvainen avio-oikeudesta.
Lakimääräisiin oikeuksiin tavoitellaan lisäturvaa testamentti- tai avioehtomääräyksillä kuten esimerkiksi ensin kuolevan puolison avio-oikeuden toispuolinen pois sulkeminen, asunnon vaihto-oikeus, kesämökin tai sijoitusasuntojen hallinta- eli tuotto-oikeus, likvidien varojen ohjaus jälkeen elävälle verovapauden (109 999 euroa) puitteissa tai jopa sen ylittäen jne.
Avoliitossa jälkeen elävän tilanne on huomattavasti heikompi eivätkä edellä mainitut oikeudet ole voimassa avopuolison hyväksi - aihe, johon palaamme.
Susanna Miekk-oja ja Seija Järvinen
Susanna Miekk-oja on johtaja Danske Bankin Varallisuudenhoidossa. Seija Järvinen on Danske Bankin Private Bankingin lakimies.
Kommentoi