Tehdään yksi asia selväksi: kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta. Eivät “edes” ekonomistit.
Oman kokemukseni perusteella yleinen väärinkäsitys on, että lähes kaikki ekonomistit ennustavat työkseen lähitulevaisuuden taloudellista kehitystä. Se on itse asiassa niin yleinen väärinkäsitys, etten enää jaksa aina korjata tätä harhaluuloa omalla kohdallani.
Tosiasiassa kansantaloustieteestä valmistuneista maistereista häviävän pieni osa osallistuu talousennusteiden tekoon.
Lisäksi talousennusteita tehdään jo nyt enemmän kuin tarpeeksi informaatiosisällön suhteen. Monen organisaation kohdalla talousennuste taitaakin olla viestinnällinen väline pikemminkin kuin arjen työkalu.
Miksi tulevaisuutta ei voi ennustaa?
Ennusteet kannattaa tulkita parhaaksi mahdolliseksi arvaukseksi tulevaisuuden kehityksestä tämän hetken tiedoilla. Tästä näkökulmasta ne ovat hyödyllisiä, tai peräti pakollisia esimerkiksi talouspoliittisen päätöksenteon tukena. Onhan valistunut arvaus parempi kuin nopanheitto puhumattakaan poliittisesti motivoituneesta ennusteesta.
Talousennusteet ovat siis yksi tapa ymmärtää maailmaa tässä ja nyt.
Koko ajan tulee kuitenkin lisää tietoa, ja tänään julkaistu ja hyvin perusteltu ennuste saattaa olla huomenna vanhentunut. Näin on asian laita etenkin suurempien käänteiden kohdalla, jolloin markkinoiden heilahdukset ja yleinen epävarmuus ovat suurta.
Vilkaisu ennustevirheisiin finanssi- tai koronakriisin kohdilla havainnollistaa ongelman laadun karulla tavalla. Suosittelen vilkaisemaan ainakin paria ensimmäistä kuvaa Suomen Pankin ekonomistien vuonna 2009 Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistusta artikkelista “Talouskriisi, finanssikriisi ja ennustaminen”.
Talouskriisien ennustamista vaikeuttaa lisäksi se, että mikäli kriisin anatomia olisi yleisesti tiedossa, pystyisivät päättäjät ja keskuspankkiirit todennäköisesti ennaltaehkäisemään sen ja sinänsä hyvin arvattu kriisi ei ikinä toteutuisikaan.
Sama juttu markkinoilla
Rahoitusmarkkinoilla pätee sama ennustamisen lainalaisuus. Markkinat kokoavat tietoa ja siellä lepää paras mahdollinen tieto esimerkiksi pörssikursseista tai korkotason kehityksestä.
Mutta vilkaisepa markkinoiden tulevaisuuden korko-odotetta vaikkapa vuosi sitten - pieleen meni niin, että paukkui. Puhumattakaan inflaatio-odotuksista. Markkinatkaan eivät saa ”ennusteita” osumaan kohdalle, koska tietoa tulee koko ajan lisää ja markkinoiden odotukset päivittyvät koko ajan.
Aina joku arvaa seuraavan kriisin oikein
Jokaisen talouskriisiin jälkeen media nostaa esiin henkilöitä, jotka osasivat käänteen ennustaa. Ainakin jollakin tavalla. Maailma on iso paikka, ja jos miljoona ihmistä kukin arvaavat seuraavan kriisin mekanismin, niin kyllä joku sen oikeinkin saa.
Kannattaa kuitenkin olla varovainen yhden ihmistyypin suhteen: tuomiopäivän profeettojen. Ne ovat henkilöitä, jotka ennustavat koko ajan ja jatkuvasti kamalaa ja veret seisauttava kriisiä. Jos huudat kriisiä joka päivä seuraavan 40 vuoden ajan, tulet ennen pitkää osumaan oikeaan. Mutta mistään varsinaisesta Nostradamuksesta ei voi puhua.
Elämme erikoisia aikoja. Epävarmuus on suurta. On mahdollista, että seuraava aidosti iso talouskriisi on kulman takana. On myös mahdollista, että sellainen vältetään.
Niin kauan, kun talouden seuraava suuri romahdus on vain spekulaation ja arvailun tasolla, Mauno Koiviston sanat antavat ohjenuoran tulevaan: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
Mauri Kotamäki
Kommentoi