Kotitalousvähennys on ollut otsikoissa pitkin vuotta ja hallituksen kehysriihen linjausten myötä pysynee siellä loppuvuodenkin. Kotitalousvähennykseen luvattiin nimittäin riihessä määräajaksi makoisampi veroporkkana. Kotitalousvähennys tehdään verosta, joten muutoksilla on suuri vaikutus vähennystä hyödyntävän verovelvollisen kukkarossa.
Kehysriihen linjaukset kannattaa pistää korvan taakse. Öljylämmityksestä luopujille luvattiin kotitalousvähennyksen korotus vuosille 2022–2027. Öljylämmittäjän kannattaa nyt pohtia, lykätäkö tälle vuodelle suunniteltu remontti nousevan verosäästön vuoksi. Vähennyksen enimmäismäärä luvattiin nostaa 3 500 euroon ja korvausprosentti 60:een – muutos ei ole aivan vähäinen. Korotuksen myötä kannattaa hankkeen suunnittelussa entistä tarkemmin selvittää, onko lämmitysremontti järkevä toteuttaa kotitalousvähennyksen vai avustuksen tuella. Tuplatukea ei voi saada.
Öljylämmittäjien lisäksi verolinjaukset hyödyttävät lähivuosina kotitalous- ja hoiva- sekä hoitotyötä teettäviä. Hallitus kertoi toteuttavansa kaksivuotisen kokeilun, jossa kotitaloustyön sekä hoiva‐ ja hoitotyön enimmäisvähennystä ja vähennysprosenttia korotettaisiin. Kokeilu nostaisi vähennystä tuntuvasti ja kaventaisi merkittävästi ulkopuolisella teetetyn työn verokiilaa.
Hyvin toimivan kotitalousvähennyksen parantaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta haittapuolena nyt linjatuissa muutoksissa on määräaikaisuuden lisäksi korotusten rajaaminen vain osaan vähennykseen oikeuttavista töistä. Tilapäisen lisämutkan luominen ei sinällään ainakaan lisää ymmärrystä vähennyksestä.
Poukkoilevan sääntelyn sijaan nyt toteutettavien muutosten voimassaolon päättyessä voisikin olla järkevintä säätää kaikille vähennykseen oikeuttaville töille pysyvämpi, riittävän korkea enimmäisvähennys ja korvausprosentti.
***
Eri töiden toisistaan eroavat vähennysprosentit ja enimmäismäärät voivat osaltaan lisätä rajanvetotilanteita verotuksessa. Verovelvollisen täytyy osata tulkita, mikä on tavanomaista hoiva- ja hoitotyötä tai kotitaloustyötä ja mikä asunnon kunnossapitoa tai perusparannusta. Läheskään aina rajanveto ei ole selvä ja erilainen vähennysoikeus saattaa myös houkutella kokeilemaan tulkinnan rajoja.
Verohallinnossa tulee huolehtia yksiselitteisen ja helppolukuisen ohjeistuksen laatimisesta nyt kun erottelu on palaamassa lainsäädäntöön. Selkeä ohjeistus on tärkeää, sillä väärän vähennysvaatimuksen tekemisestä riskin kantaa vähennystä vaativa verovelvollinen, jolle nykyisen veronkorotussääntelyn myötä mätkäistään aiempaa helpommin veronkorotus.
***
Vähennyksen jatkokehittelyssä olisi myös syytä poistaa kotitalousvähennyksen omavastuu. Omavastuun poistaminen lisäisi entisestään vähennyksen tasapuolisuutta ja selkeyttäisi järjestelmää. Verosta tehtävänä vähennyksenä kotitalousvähennys periaatteessa kohtelee eri tulotasoilla olevia veronmaksajia samoin. Samasta työsuorituksesta saa työn teettäjän tuloista riippumatta saman suuruisen vähennyksen. Vähennyksen omavastuu on kuitenkin tarpeeton mutkistus tähän.
Käytännössä nykyinen 100 euron omavastuu syö verohyödyn kaikkein pienimmistä töistä, millä voi olla suurempi merkitys pienituloiselle kuin suurituloiselle työn teettäjälle. Lisäksi omavastuu saattaa houkutella teettämään vähäisemmät työt pimeänä.
Kati Malinen
Kommentoi