Kurikka on rikas kaupunki.
Monia voi yllättää, että vahvasti julkisyhteisöjen omistuksessa olevien Nesteen ja Fortumin suurimpiin omistajiin lukeutuu Kurikan kaupunki.
Kaupunki oli 31.3.2023 Neste Oyj:n kuudenneksi suurin osakkeenomistaja 4 652 625 osakkeellaan, joiden arvo samaisen päivän päätöskurssilla (45,43 €) oli noin 211 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan Fortumin osakkaista Kurikka oli niin ikään kuudenneksi suurin: 6 203 500 osakkeen arvo maaliskuun päätöskurssilla (14,115 €) oli noin 88 miljoonaa euroa.
Mainittujen osakeomistusten markkina-arvo on yhteensä siis noin 300 miljoonaa euroa. Osakeomistuksista seuraa myös tuntuvat vuosittaiset osinkotulot, joiden ansiosta kaupunki on voinut tarjota asukkailleen parempia palveluita ja alempaa kunnallisveroprosenttia.
Kurikan kaupunginjohtajan mukaan vuonna 2020 osakeomistusten vaikutus Kurikan kunnallisveroprosenttiin oli ”3–4 prosenttiyksikköä”. Vuosina 2020–2022 kunnan tuloveroprosentti oli 21,00 ja kuluvana vuonna se aleni 8,36 prosenttiin sote-uudistuksesta seuranneen ansiotuloverotuksen rakenneuudistuksen vuoksi.
Kurikka ei ole päättänyt muuttaa tuloveroprosenttiaan vuoden 2020 lukemasta, joten 3–4 prosenttiyksikön vaikutus ei liene kovasti muuttunut näihin päiviin tultaessa. Kurikan omistamien osakkeiden lukumäärä mainituista yhtiöistä on sama kuin 31.12.2019.
3–4 prosenttiyksikön alennuksen merkitystä kaupungille voi suhteuttaa siihen, että Manner-Suomen korkein tuloveroprosentti vuonna 2023 on 2,50 prosenttiyksikköä Kurikan tuloveroprosenttia korkeampi (Halsua: 10,86 %).
Pohdinnan aihe toki on sekin, sopeuttaisiko Kurikka ensi sijassa tuloveroprosenttiaan vai tarjoamiaan palveluita, jos veroprosentti uhkaisi nousta Suomen kireimpien joukkoon.
Oli miten oli, taustoituksen pohjalta voidaan laskea, kuinka suuri vaikutus alemmalla tuloveroprosentilla on nykyisellään kuntalaisen nettotuloihin ja hankittavissa olevan mämmin määrään.
Kuntaveroprosentin vaikutus keskituloisen ostoskoriin pääsiäisenä
Esimerkiksi 3,5 prosenttiyksikköä kunnallisveroprosentissa vaikuttaa kuntalaisen kukkaroon varsin tuntuvasti.
Esimerkiksi 40 000 euron vuosipalkalla (18–52-vuotias) kurikkalainen maksaisi noin 1 150 euroa enemmän veroja per vuosi, jos hänen kuntaveroprosenttinsa olisikin 3,5 prosenttiyksikköä korkeampi.
Verosäästöllä hankkisi pääsiäispöytään vajaat 330 mämmiropposta (á 700 g) viiden euron kilohinnalla. Yhden prosenttiyksikön vaikutus tuloveroprosentissa tarkoittaisi kutakuinkin keskituloisen palkansaajan tapauksessa vajaan sadan ropposen muutosta hankittavissa olevaan mämmiin.
Tuloveroprosentin 3,5 prosenttiyksikön alennuksen vaikutus 20 400 euroa eläkettä saavan (1 700 e/kk) veroihin olisi vastaavasti vuodessa noin 470 euroa, joka riittäisi reiluun 130 mämmituokkoseen (á 700 g) viiden euron kilohinnalla.
Keskituloisen pääsiäisherkuttelijan ruokahalulla määristä riittäisi todennäköisesti vielä jokunen rove pakastimeen juhannusta varten.
Janne Kalluinen
Kommentoi