Voiko säästäminen mennä överiksi?

Säästöpankilla on yli 200-vuotinen perinne kannustaa suomalaisia säästämään. Huomaan, että myös omissa ajatuksissani on ”tehdasasetuksena”, että säästäminen on hyvä asia. Ja sitähän se mitä suurimmassa määrin onkin. Mutta onko aina ja kaikissa tilanteissa?

Havahduin miettimään tätä asiaa, kun kuuntelin erästä podcastia. Siinä eräs varsin vauras henkilö kertoi, että hänen kulutuksensa on todella vähäistä ja että hänelle tulee jopa paha mieli ostamisesta. Hänen ajattelussaan korostui kuluttaa niin vähän kuin mahdollista.

Uskoisin, että liiallinen säästäminen on aika pienen vähemmistön ongelma, mutta ei se nyt aivan poikkeuksellistakaan ole.

Mieleeni tulee ainakin muutamia tilanteita, joissa säästäminen on mennyt vähän överiksi. Jos tili pullottaa rahaa ja ihminen palelee liian vähän lämmitetyssä kodissaan tai käyttää rikkinäisiä vaatteita, oma elämänlaatu todennäköisesti kärsii säästäväisyyden vuoksi. Perustarpeista ei kannata liikaa tinkiä ja yleensä myös pieni arjen ”luksus” tekee hyvää. Kuluttamatta jättäminen ei ole aina hyvää taloudenhallintaa. Pahimmillaan se voi lipsahtaa pihiyden puolelle.

Rahankäyttöä ohjaa paljon myös tunteet. Jos ihmisen pihiys ei ole taloudellisesti perusteltua, saattavat syyt löytyä tunnepuolelta, esim. lapsuuden köyhyydestä tai turvattomuuden tunteesta. Tällöin raha voi tarkoittaa ihmiselle turvaa, ja siitä luopuminen voi olla vaikeaa ja rahan käyttäminen tuntua pahalta. Siksipä ulkopuolisten on vaikea mennä sanomaan, mikä on ”oikea ja väärä” määrä säästää ja kuluttaa.

Oman elämänlaadun kärsimisen lisäksi kannattaa myös miettiä läheistensä elämänlaatua, jos huomaa taipumuksia liialliseen säästäväisyyteen. Jos esimerkiksi lapsella jää tärkeä harrastus ja sen mukanaan tuomat elämykset väliin, kun vanhemmat säästävät turhankin innokkaasti, ei tilanne liene ihan optimaalinen.

Pahimmillaan yksi perheen kitupiikki terrorisoi koko perheen elämänlaatua ja tilanne voi jopa kääntyä taloudellisen väkivallan puolelle. Ikävä on myös tilanne, jossa pihi ihminen iloitsee säästämistään rahoista eikä huomaa, että itse asiassa maksattaa omia menojaan muilla ihmisillä.

Moni säästää eläkepäiviä varten, mikä onkin järkevää. Erityisen tärkeältä se tuntuu nykymaailmassa, kun Suomen hyvinvointivaltion rahoituspohja on paineiden alla.

Mutta osaavatko eläkeläiset myös kuluttaa säästöjään? Suomen Pankin jo hieman vanhat laskelmat ja omatkin tuoreemmat laskelmat kertovat, että varttuneemman väen säästämisaste on nuorempia korkeampi. Vaikuttaisi siis siltä, että eläkeläiset eivät kovinkaan hanakasti pura kertyneitä säästöjään, vaan päinvastoin, kasvattavat niitä lisää.

Säästääkin voi siis liikaa. Tärkeää on löytää tasapaino kuluttamisen ja säästämisen välillä ja niin, että tasapaino mahdollistaa hyvän elämänlaadun nyt ja tulevaisuudessa.

Mikä sitten on sopiva tasapaino kuluttamisen ja säästämisen välillä?

Aina joskus minulta kysytään tarkkaa prosenttiosuutta siitä, kuinka paljon tuloista pitäisi laittaa säästöön. Yleensä suositukset vaihtelevat noin 10–20 prosentin välillä. (Tekoäly ChatGPT antoi muuten vastaukseksi 20 % 😊).

Mutta hyvä on muistaa, että ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat todella paljon ja mitään yksittäistä oikeaa lukua ei ole. Tärkeää on varautua säästöillä ja sijoituksilla tulevaan, mutta hyvä on myös käyttää näitä säästöjä silloin kun tarve tulee. 

Henna Mikkonen