Talous tiivistetään usein yhteen lukuun eli bruttokansantuotteeseen (BKT), joka kuvaa kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa. Talouden tarkoitus on lisätä kansan hyvinvointia, johon tuotannon lisäksi liittyvät esimerkiksi ympäristön kestokyky, eriarvoisuus, terveys, koulutus ja vapaus. BKT/Asukas voidaan kuitenkin tulkita aineelliseksi hyvinvoinniksi tai kansankielellä elintasoksi.
Suomen BKT/Asukas on sotien jälkeen noussut voimakkaasti ja samalla meistä on tullut maailman onnellisin kansa. Mutta nousu on pysähtynyt. Kasvutonta aikaa on kutsuttu menetetyksi vuosikymmeneksi, jonka päälle iski vielä koronakriisi.
Kuva 1. Aineellisen hyvinvoinnin nousu ja pysähdys
BKT/Asukas ei kuitenkaan ole täydellinen mittari kotitalouksille, vaan heidän käytettävissään olevat tulot kertovat paremmin elintason kehityksestä. BKT/Asukas on koronan jäljiltä viisi prosenttia huipun alapuolella, mutta samalla ajanjaksolla kotitalouksien tulot ovat nousseet yhdeksän prosenttia. Eli elintaso on jatkanut nousuaan, paljolti valtion velkaantumisen ansiosta.
Mutta ei kaikilla. Heikko talous on iskenyt nimenomaan nuorimpien ikäluokkien tuloihin. He ovat saaneet pärjätä kymmenen vuotta ilman reaalitulojen nousua. Lisäksi tiedetään, että myös koronakriisi iskee eniten nuorten työmahdollisuuksiin. Kesätyöt ja valmistumisen jälkeiset työpaikat ovat tiukassa, mikä voi vaikuttaa koko työuran kulkuun ja sitä kautta elinkaarituloihin.
Kuva 2. Käytettävissä oleva tulo ikäluokittain menetetyn vuosikymmenen alusta
Ikäluokkakohtaiset tulovaikutukset noudattavat samaa kaavaa kuin pankkikriisistä alkaneella kymmenen vuoden periodilla: nuorten tulokehitys pysähtyi, mutta ikääntyneiden jatkui häiriöttä.
Suhdannesyklin lisäksi yhteiskunnan tulonjakopolitiikka vaikuttaa ikäluokkien suhteelliseen tulokehitykseen. Eläkejärjestelmän kypsyminen on tukenut vanhempien ikäluokkien asemaa.
Kuva 3. Käytettävissä olevien tulojen muutos menetetyllä vuosikymmenellä ja pankkikriisissä
Pankkikriisin pohjalta lähtenyt voimakas toipuminen avasi uusia työmahdollisuuksia nuorille. Koronan jälkeisestä nousukaudesta huolimatta nykynuorten on kuitenkin vaikeampi toistaa samaa reseptiä. Syynä on rakenteellinen murros, joka on johtanut alhaisemman kasvun maailmaan, jossa työväestö pienenee, huoltosuhteet nousevat, tuottavuuskasvu on aiempaa hitaampaa ja ilmastonmuutoksen torjunta luo kustannuksia.
Menetetty vuosikymmen koskee siis vain nuoria ja uhkaa pidentyä entisestään. Ei ihme, että nimenomaan nuoret pitävät säästämistä entistä tärkeämpänä.
Hannu Nummiaro
Kommentoi