veronmaksajat.fi

Ruutia riittää, mutta kulutusjuhlat jäävät piippuun

Hannu Nummiaro
Hannu Nummiaro

Säästä kaikilla keleillä

Hannu Nummiaro on yksityistalouden ekonomisti ja sijoittamisen asiantuntija LähiTapiolassa. Seuraa Twitterissä @HannuNummiaro

Koronan aikana kotitalouksien säästäminen on noussut sekä pakko- että varovaisuussyistä. Rajoitukset sekä omaehtoinen kontaktien välttäminen ovat pakosti pienentäneet kuluttamista, etenkin palvelujen osalta. Jos tulot ovat säilyneet ennallaan, säästäminen on voinut olla yllättävänkin helppoa.

Mutta tämä kaikki kotitaloudet sisältämä totuus piilottaa yhtä paljon kuin paljastaa erilaisten kotitalouksien todellisesta tilanteesta. LähiTapiolan kysely mukaan vain neljälle kymmenestä kotitaloudesta on kertynyt epidemian aikana merkittäviä säästöjä, mutta vastapainoksi joka kymmenes kotitalous on joutunut purkamaan säästöjään tai velkaantumaan. Puolella kotitalouksista tulot ja menot ovat olleet sunnilleen tasapainossa koronan aikana. 

Jos säästöjä on ropissut, niitä on monille tullut kaatamalla (kuva 1). Kaikista koronan aikana säästämään onnistuneista joka kuudennelle on kertynyt yli kymppitonni. Suurituloisista säästäjistä (yli 85 000 bruttovuositulot) joka kolmas on nyt säästämisen ansiosta yli kymppitonnin rikkaampi. Lisäksi sijoitusten hyvät tuotot ovat tehneet suomalaisista varakkaampia kuin koskaan.

Kuva 1. Koronan aikana on voinut kertyä reilusti säästöjä 

Mitä kotitaloudet tekevät kertyneillä säästöillään? Kyselyn perusteella (kuva 2) esiin nousee kolme perusvaihtoehtoa. Suurin osa (44 % vastaajista) sanoo siirtävänsä säästöjä rahastoihin, osakkeisiin tai muihin sijoituskohteisiin. He pitävät säästöjään pitkäjänteisinä ja haluavat niille myös tuottoja.

Toiseksi yleisin vastaus (42 %) on säästöjen kuluttaminen tämän tai ensi vuoden aikana. Pienentynyt kulutus on padonnut kulutustarpeita, jotka voidaan purkaa rokotteen ja kertyneiden säästöjen voimalla.

Kolmanneksi yleisin vastaus (39 %) on pitää säästöt talletuksissa. Koronakriisin arvaamaton luonne on hyvin voinut nostaa yleistä riskitietoisuutta ja johtaa aiempaa suurempiin pahan päivän tavoitepuskureihin.

Kuva 2. Säästöjen käyttöaikomukset 

Kysely näyttää, että kotitaloudet eivät ole heittäytymässä kulutusjuhliin, joissa kaikki säästöt käytettäisiin patoutuneen kysynnän purkamiseen. Rokotettuinakin osa kuluttajista pysyy aluksi varovaisina ja virusmuunnokset voivat pidentää pandemian vaikutuksia.

Lisääntynyt eriarvoisuus latistaa myös kulutusjuhlia. Säästöjään purkaneiden on kerrytettävä uudet puskurit. Toisaalta säästöt ovat kertyneet isoin osin hyvätuloisille, jotka voivat rahoittaa kulutustarpeensa käyttämättä korona-ajalta kertyneitä ylimääräisiä säästöjä.

Kulutusjuhlien sijaan kotitaloudet aikovat panostaa oman talouden vakauteen ja sijoittamiseen.

Hannu Nummiaro

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit