Velkarahalle tuli viimein hinta. Ja huomattavasti nopeammalla tahdilla kuin vielä vuosi sittenkään kuviteltiin.
Nostin itse ensimmäisen asuntolainani syksyllä 2008. Silloin 12 kuukauden euribor oli päälle 5 %. Siitä eteenpäin korot lähtivät laskuun ja lähes kymmenen vuoden ajan korko oli lähellä nollaa tai jopa miinusmerkkinen. Kokonainen sukupolvi asuntovelallisia ehti tottua ajatukseen nollakoroista.
Nollakorkojen aikaankin muistutettiin ahkerasti, että velkaraha ei tule olemaan jatkuvasti ilmaista. Kun korkojen nousua ei varoittelusta huolimatta kuulunut, saattoi moni uskoa, että tilanne jatkuu loputtomasti.
Harva asiantuntijakaan osasi veikata, kuinka nopeasti korot lopulta nousevat. Yllätyksen aiheutti äkisti muuttunut maailmanpolitiikka. Sota Euroopassa ei ole kuulunut ekonomistien skenaarioihin.
Korkojen noususta ja sen tuomista riskeistä on kirjoitettu mediassa lähes päivittäin. Tiedämme, että noin kolmanneksella suomalaisista on asuntovelkaa, ja että noin kolmannes velallisista on ottanut asuntolainaansa korkosuojauksen. Pankit ovat tehneet jokaisen velallisen kohdalla stressitestin, ja nyt testausta koetellaan tositilanteessa.
Osa suomalaisten asuntolainoista on taloyhtiölainoja, joita on suojattu huomattavasti harvemmin. Taloyhtiölainojen riskeistä puhuttaessa tikun nokkaan on nostettu myös asuntosijoittajat. Taloyhtiölainat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, mutta tarkkaa tietoa ei ole siitä, minkä verran lainoista kohdistuu omistusasujille ja minkä verran asuntosijoittajille.
Sijoitusasuntolainat myönnetään yleensä tiukemmin ehdoin kuin omistusasuntolainat, ja samat pankkien stressitestit ovat käytössä myös niissä. Mikäli sijoittaja ostaa asunnon ilman omaa pankkilainaa, on pääomaa oltava sen verran, että talous tuskin kaatuu ensimmäiseen korkojen nousuun.
Suomen Vuokranantajien tuore jäsenkysely kertoo, että yksityisten vuokranantajien velkaantuminen on varsin maltillista. Kyselyyn vastanneista 60 prosentilla velkaa oli alle puolet sijoitusten arvosta ja jopa 15 prosenttia on täysin velattomia. Jäseniin rajautuneen otoksen vuoksi asuntosijoittajien velkaantumisasteesta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta.
Lainojen sekä rahoitus- ja hoitovastikkeiden maksuvaikeuksista on spekuloitu mediassa, mutta ainakaan vielä ongelmia ei näytä ilmaantuneen laajamittaisesti. On kyseessä sitten omistusasuja tai asuntosijoittaja, on ensimmäinen etappi aina neuvottelu oman pankin kanssa. Uusi maksusuunnitelma ja pidempi takaisinmaksuaika tuo helpotusta kuukausittaiseen lainanlyhennykseen.
Lähitulevaisuus osoittaa, miten suomalaiset selviävät nousevista koroista. Pankin stressitestin ajatuksena on, että velallisella on tarvittaessa mahdollisuus tinkiä menoistaan. Se voi tarkoittaa esimerkiksi vähemmän matkustelua ja muita ei-välttämättömiä menoja.
Hyvä työllisyystilanne tukee myös lainanmaksukykyä. Edessä lienee kuitenkin sopeutuminen siihen, että nollaa lähentelevien korkojen aika on nyt ohi.
Hanna Isbom
Kommentoi