Suomen Nato-juna etenee nyt kovaa vauhtia. Konsensus liittymisen puolesta on mielipidetiedusteluiden mukaan niin vahva, että pulinat voi jättää pois ja keskittyä oleelliseen.
Se oleellinen on varautumista Venäjän ja sitä palvelevien aktivistien kiusantekoon ja vaikuttamiseen liittymisprosessin aikana. Valtiolla ja yrityksissä on ammattilaisia, jotka suojaavat yhteistä infrastruktuuria työkseen, mutta kotitalouksien on otettava vastuu omasta toimintakyvystään.
Varautumiseen ei liity sen kummempaa dramatiikkaa, vaikka kodin valmiusvarastojen perustaminen voi sellaiselta kuulostaakin. Kyse on ennemminkin talonpoikaisjärjen käytöstä tai hienommin arjen riskienhallinnasta, jota ehdittiin jo harjoitella pahimpina korona-aikoina.
Ei ole normioloissakaan huono idea säilyttää kotona ylimääräisiä elintarvikkeita, varusteita ja pientä käteiskassaa vaikka laajan sähkökatkoksen varalta. Tämän päivän varautumisen pitää kuitenkin olla moniulotteisempaa.
Uhkien digitaalinen olomuoto kohdistaa ne usein taloudelliseen toimintaan. Esimerkiksi palvelunestohyökkäysten torjuminen on viranomaisille, pankeille ja operaattoreille arkipäivää. Ne ovat vakavuusasteeltaan ilkivallan luokkaa mutta voivat silti ottaa verkkopankin pois pelistä tunneiksi tai jopa päiviksi.
Se mihin voi itse vaikuttaa on oma pääsy netin kriittisin palveluihin. Kodissa on syytä olla useampi kuin yksi päätelaite ja useampi kuin yksi verkkoyhteys, tyypillisesti sekä kiinteän että mobiiliverkon kautta.
Digimaailmasta tuttu varmuuskopioajattelu on hyvä ohjenuora taloudenkin puolella.
Käteistä tarvitaan edelleen, vähintäänkin reservivaluuttana. Yhtä lailla kannattaa hajauttaa perheen asiakkuus kahteen pankkiin, jolloin saa käyttöönsä myös kahdet maksukortit ja mobiilimaksutavat.
Suomen järjestelmäriskiä lisää se, että kansalaisten tunnistautuminen sähköisiin palveluihin on valtaosin yksityisten pankkien varassa. Jos pankkitunnuksiin perustuva kirjautuminen ei väliaikaisesti toimi, on silloinkin hyvä olla toinen ratkaisu oman henkilöllisyyden todistamiseksi.
Pitkäjänteinen säästäminen ja sijoittaminen jää näinä aikoina vähemmälle huomiolle. Se on ymmärrettävää, kun kaikki huomio on pikakelauksella etenevässä historiallisessa tapahtumaketjussa. Tässä ja nyt.
Kriisi ei ole kuitenkaan syy keskeyttää kodin tai taloyhtiön investointeja esimerkiksi lämmityksen uudistamiseen.
Aikatauluja voi toki venyttää, jos pahin kustannuspiikki osuu kohdalle, mutta vihreät energiaremontit ovat välttämättömiä ennemmin tai myöhemmin. Kuluva kevät on näyttänyt, miten fossiilinen energiantuotanto kytkeytyy turvallisuuspolitiikkaan ja siten vaikeasti ennakoitavaan hintakehitykseen. Jatkuvuudelle ja päästöjen vähentämiselle voi yhtä lailla laskea euromääräisen tuoton.
Oman varallisuuden kasvattaminen suunnitelmallisesti ja hajautetusti on parasta taloudellista varautumista. Myös sen kuuluisan pahan päivän varalle.
Antti Oksanen
Kommentoi