Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös epäsuorasti moneen pörssiyhtiöön, kun talouskasvu hiipuu ja kustannukset nousevat.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sysäsi pörssikurssit alamäkeen, mutta varsin pian taistelujen alkamisen jälkeen kurssit palasivat sotaa edeltäneellä tasolle ja jopa sen yli.
OP:n pääanalyytikon Antti Saaren mukaan nopea elpyminen on tyypillistä geopoliittisissa kriiseissä. Kurssit reagoivat jyrkästi, mutta reaktio on yleensä varsin lyhytaikainen, vaikka kriisi jatkuisikin.
"Näinhän Ukrainassa on tapahtunut. Tilanne jatkuu erittäin vaikeana, mutta sota ei ainakaan toistaiseksi näytä olevan laajenemassa", Saari sanoo.
Hänestä kurssien nousu maaliskuussa jo sotaa edeltäneiden tasojen yläpuolelle oli kuitenkin yllättävää, sillä talousnäkymät ovat joka tapauksessa heikentyneet.
"Yksi syy saattaa olla se, että ihmisillä on jäänyt korona-aikana rahaa säästöön. Osakesijoituksille on vähän vaihtoehtoja, eikä tilanne vaikuta niin lohduttomalta kuin vielä muutama viikko sitten luultiin."
Venäjä-riski koettelee kursseja
Kriisi on koetellut eniten pörssiyhtiöitä, joilla on merkittävää liiketoimintaa Venäjällä. Tämä näkyi muun muassa Fortumin ja Nokian Renkaiden osakekurssien romahduksena.
Onko Venäjä-riskin laukeaminen hinnoiteltu jo täysimääräisesti osakekursseissa? Yksityissijoittaja Tomi Salon mielestä tässä on syytä erottaa Venäjällä kauppaa käyvät ja sinne tuotannollisia yhtiöitä tehneet yritykset.
"Venäjällä vain kauppaa tekevien yhtiöiden osakkeissa riski on pienempi, ja tämä näyttää olevan jo osakkeiden hinnoissa. Bisnes on nyt pysähdyksissä, mutta markkinat ovat olemassa, jos tilanne normalisoituu nopeasti."
Sen sijaan Venäjällä tehtaita omistavat yritykset ovat vaikean paikan edessä. Pahimpana uhkana on tuotantolaitosten kansallistaminen, jolloin ne jouduttaisiin kirjaamaan alas kokonaan.
"Tämä riski ei näytä olevan vielä täysimääräisenä osakkeiden hinnoissa, varsinkin kun osakemarkkinat ovat toipuneet yllättävänkin voimakkaasti", Salo sanoo.
MITÄ OSAKESÄÄSTÄJÄN KANNATTAA NYT TEHDÄ? "Todennäköisimmin on voittajien puolella, jos valitsee salkkuunsa globaalisti toimivia yhtiöitä, joilla on laajat markkinat ja tuotantoa on useassa eri maassa."
Yksityissijoittaja Tomi Salo
Epäsuorat vaikutukset vielä näkemättä
Antti Saaren mielestä monen pörssiyhtiön kurssissa eivät välttämättä vielä näy kriisin epäsuorat vaikutukset.
"Toistaiseksi on esimerkiksi vaikea arvioida, miten lannoitteiden saatavuusongelmat ja viljan hinnan nousu heikentävät elintarvikeyhtiöiden kannattavuutta. Tai miten energian kallistuminen tai pahimmillaan mahdolliset saatavuusrajoitukset vaikuttaisivat eri toimialoihin", Saari huomauttaa.
Myös komponenttien saatavuus teollisuudessa voi vaikeutua, mikä voi aiheuttaa toimituksiin yllättäviäkin viivytyksiä.
Saaren mukaan talouskasvun hiipuminen ja inflaation kiihtyminen vaikuttavat monella toimialalla. "Jos ruoka, lämmitys ja autoilu kallistuvat, osa kotitalouksista joutuu kuluttamaan aiempaa vähemmän. Epävarma taloustilanne heikentää myös luottamusta, mikä voi lykätä kuluttajien asuntokauppoja ja yritysten investointeja."
Inflaatio nostaa myös yritysten tuotantokuluja, kun raaka-aineiden hinnat nousevat. Tämä vaikuttaa yhtiöiden kannattavuuteen, jos ne eivät pysty siirtämään kohonneita kustannuksia asiakkaiden maksettaviksi.
"Etenkin elintarvike- ja rakennusalan yritykset ovat kovassa kustannuspaineessa, mutta niiden on vaikea tehdä hinnankorotuksia ainakaan lyhyellä aikavälillä."
Saaren mielestä pörssiyhtiöiden tammi–maaliskuun tulosjulkistuksissa kiinnostavinta ovat yhtiöiden arviot tulevasta.
"Ensimmäinen neljännes meni yhtiöiltä todennäköisesti vielä varsin hyvin. Ottaa aikansa ennen kuin tilanteen muuttuminen epävarmaksi alkaa näkyä kysynnässä ja kustannuksissa. Voi olla, että monelta yhtiöltä kuullaan varoittavia kommentteja ja sumuisia näkymiä."
MITÄ OSAKESÄÄSTÄJÄN KANNATTAA NYT TEHDÄ? "Ostoissa olisin nyt hieman varovainen. Pitkällä aikavälillä kannattaa kuitenkin edelleen sijoittaa säännöllisesti ja hyödyntää isot kurssilaskut."
Pääanalyytikko Antti Saari, OP
Näkymät vaisuja
Pörssikursseja voi painaa alaspäin myös keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka, kun ne yrittävät hillitä kiihtynyttä inflaatiota.
Yhdysvalloissa keskuspankki Fed ilmoitti ensimmäisestä koronnostosta. Euroopan keskuspankki EKP kertoi puolestaan aloittavansa rahapolitiikan kiristämisen nopeuttamalla arvopaperien osto-ohjelmansa alasajoa.
"Inflaation pysäyttämiseksi korkoa on nostettava yli vuotuisen inflaation, jotta sillä olisi hillitsevä vaikutus. Lievät koronnostot olisivat vain kosmeettista puuhastelua inflaation hillitsemiseksi", Tomi Salo sanoo.
Nykyisessä tilanteessa Salo arvioi pörssin näkymiä vaisuiksi.
"On vaikea perustella, miksi kurssit nousisivat, jos talouskasvu heikkenee, kustannukset kohoavat ja kuluttajien ostovoima heikkenee. Pikemminkin kurssien lasku on nyt todennäköisimpi vaihtoehto."
Antti Saari olisi nyt suhteellisen varovainen osakeostoissa. Hänen mielestään pitkällä aikavälillä kannattaa kuitenkin edelleen pyrkiä sijoittamaan säännöllisesti ja hyödyntämään isoja kurssilaskuja, kun niitä tulee eteen.
Pikemminkin Saari miettisi nyt osakesalkun rakennetta. Korkealle hinnoiteltujen kasvuyhtiöiden sijaan maltillisemmin hinnoitellut arvoyhtiöt voisivat nyt olla parempia vaihtoehtoja.
"Toisaalta talouskasvun kiihtyessä kasvuyhtiöiden osakekurssit saavat todennäköisesti taas uutta ilmaa alleen, mutta ostojen ajoitus on vaikeaa."
Salon mielestä osakesäästäjä on todennäköisimmin voittajien puolella valitessaan salkkuunsa globaalisti toimivia yhtiöitä, joilla on laajat markkinat ja tuotantoa on useassa eri maassa.
"Nyt on keskitytty tarkastelemaan Venäjä-riskin realisoitumista, mutta samankaltainen riski voi laueta Kiinan ja jopa Yhdysvaltain kohdalla esimerkiksi kauppapoliittisista syistä. Siksi salkkuun valittavat yhtiöt eivät saisi olla liikaa riippuvaisia yhdestä maanosasta tai parista suuresta asiakkaasta."
Matti Remes
