veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Näin muodostuu ostosuositus

Näin muodostuu ostosuositus
29.6.2016

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Osta, myy vai sittenkin pidä? Osakeanalyytikot tunkeutuvat yhtiöiden syövereihin, penkovat taseet ja tuloslaskelmat perinpohjaisesti ja laativat ennusteita tulevasta kehityksestä. Valtavan työn lopputulos kilpistyy usein yhteen sanaan: osta, lisää, pidä, vähennä tai myy.

Sijoitussuositukset ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia kuin yksittäisestä sanasta voisi päätellä. Analyysin lukijan kannattaa ymmärtää, tarkoittaako "osta" sitä, että osaketta kannattaa ostaa vai että kannattaa ostaa ennemmin sitä kuin jotakin toista osaketta.

Absoluuttinen suositus tarkoittaa sitä, että analyytikko vertaa arvioimaansa yhtiön todellista arvoa nykyiseen pörssikurssiin. Jos yhtiö on hänen mielestään arvokkaampi, hän suosittelee ostamaan tai lisäämään. Suhteellisissa suosituksissa osakkeita verrataan toisiin osakkeisiin: jos analyytikko uskoo, että osake menestyy keskimääräistä paremmin, hän antaa sille positiivisen suosituksen.

Käytäntöjä ohjaa osaketutkimusyksikön linja. Analyysitalo valitsee esimerkiksi sen, ovatko suositukset absoluuttisia vai suhteellisia, mikä on käytetty suositusasteikko, mihin seikkoihin analyytikot kiinnittävät työssään erityisesti huomiota ja mitä asioita he analyysien tilaajille raportoivat.

FIMillä suhteelliset suositukset

Kysyin viideltä johtavalta suomalaiselta osakeanalyysiyksiköltä, kuinka ne päätyvät sijoitussuosituksiin. Vastaukset sain OP:ltä, Inderesiltä, FIMiltä ja Evliltä. Nordea ei vastannut.

Kyselyn perusteella suomalaiset tutkimusyksiköt ensinnäkin suosivat yhtiöihin perustuvaa analyysia eli fundamenttianalyysia. Toiseksi analyysitalot käyttävät etupäässä absoluuttista arvonmääritystä. Poikkeuksen muodostaa FIM, joka listaa Helsingin pörssissä analyysin kohteena olevat yhtiöt paremmuusjärjestykseen ja laatii siten suositeltavien ja vältettävien kymmenen osakkeen listansa.

"Tavoittelemme suhteellista yli-/alituottoa Top- ja Bottom-osakkeilla. Suositusten taustalla on kehittämämme pisteytysmalli, jossa on muuttujia sekä makropuolelta että yrityspuolelta. Nämä muuttujat vaihtelevat talous- ja markkinatilanteen mukaan. Muuttujat ovat kaikille yhtiöille samat eli haemme sellaisia tekijöitä, joilla erilaisia yhtiöitä/osakkeita voi vertailla keskenään. Näin osakkeet saadaan paremmuusjärjestykseen näiden tekijöiden perusteella", FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik avaa. 

Konstit on monet

 Näkemykseen yrityksen oikeasta hinnasta voi päätyä eri keinoin. Analyysitalot käyttävät tyypillisesti useita välineitä sen mukaan, mikä tuntuu olevan relevantti tarkasteltavan yhtiön kannalta.

 Yhdellä menetelmällä saatua näkemystä hinnasta voidaan varmentaa tai täydentää muilla menetelmillä. Tavoitehinta voi myös määräytyä painottamalla jossakin suhteessa eri analyysikeinojen antamia hinta-arvioita.

Evlillä osakkeiden tavoitehinnat määritellään käyttämällä kassavirta-analyysiä ja verrokkiyhtiöiden arvostusta, pääanalyytikko Mika Karppinen kertoo. Ne lienevätkin yleisimmin käytetyt menetelmät osakeanalyysitaloissa kautta maailman.

"Keskeisiä menetelmiä ovat absoluuttiset ja suhteelliset arvostuskertoimet sekä niiden peilaaminen yhtiön riskiprofiiliin. Kassavirta- ja EVA-laskelmat ovat hyviä reality checkejä, mutta ne eivät itsessään ohjaa tavoitehintaa herkkyytensä vuoksi", Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén muistuttaa.

"Tavoitehinnan perusteet ovat yhtiökohtaisia, ja eri arvonmääritysmenetelmien käyttökelpoisuudessa voi esiintyä merkittäviä yhtiökohtaisia eroja. Yrityksen profiili ja liiketoimintaan ja tuloksenmuodostukseen vaikuttavat tekijät vaikuttavat arvonmäärityksessä ja tavoitehinnan määrittelyssä käytettäviin menetelmiin", pohjustaa OP:n pääanalyytikko Henri Parkkinen.

"Käytämme tavoitehinnan määrittelyssä pääsääntöisesti seuraavia menetelmiä: kassavirta-analyysi, vertailuryhmään pohjautuva analyysi, absoluuttiseen arvostukseen liittyvä analyysi, historiallisiin arvostuskertoimiin perustuva analyysi, osien arvon summa, liiketoiminnan näkymiin perustuva analyysi ja uutisvirtaan perustuva analyysi", Parkkinen luettelee. 

Markkinatunnelma vain nyanssi

Suhtautuminen markkinoiden yleisfiilikseen on sijoittajille ja analyytikoille hankala kysymys.

Jos tarkoituksena on arvioida, mikä hinta yhtiöstä kannattaa maksaa pitkällä aikavälillä, ei pitäisi olla tuon taivaallista merkitystä sillä, mikä sattuu olemaan yhtiön hinta pörssissä.

Sen sijaan jos tavoitteena on ennakoida, mikä voisi olla osakkeen kurssi vuoden kuluttua – kaikki kyselyssä mukana olleet tavoitehintoja asettavat analyysitalot eli Evli, Inders ja OP antavat tavoitehinnan 12 kuukauden päähän –, arvio menee pahasti pieleen, jos unohtaa sijoittajien yleisen riskinottohalun.

Kuinka otatte markkinasentimentin huomioon osakesuosituksissanne?

Henri Parkkinen, OP: "Markkinasentimentti otetaan huomioon osakesuosituksissa sekä omaisuusluokkanäkemyksen että yhtiönäkemyksen kautta. Koska suositusten ja tavoitehintojen aikahorisontti on 12 kuukautta, yhtiökohtaiset tekijät ja edellä luetellut arvonmääritysmenetelmät ovat selvästi merkittävimmässä roolissa tavoitehinnan ja suosituksen määrittelyssä."

 Sauli Vilén, Inders: "Emme anna erillistä osake yli-/alipaino suositusta, joten sentimentillä on suhteellisen vähän vaikutusta tavoitehintoihimme ja suosituksiimme. Tutkimuksemme lähtee laadukkaasta fundamenttitutkimuksesta, jossa lyhyen aikavälin sentimentillä on hyvin rajallinen rooli. Yhtiöiden käypään arvoon sentimentillä ei ole vaikutusta."

Mika Karppinen, Evli: "Markkinasentimentti vaikuttaa tavoitehintoihimme verrokkiyhtiöarvostuksen kautta. Markkinasentimentti heijastelee makron kehitystä, joten sitä kautta sillä voi olla vaikutusta suosituksiin. Tavoitehinnat asetetaan 12 kuukauden päähän, joten yritämme välttää turhaa markkinoiden mukaista ylireagointia suositusten kanssa. Markkinasentimentillä voi olla vaikutusta tuottovaatimukseen ja sitä kautta myös suosituksiin ja tavoitehintoihin. Tärkein komponentti suositusten asettamisessa on kuitenkin perusteellinen yhtiökohtainen fundamenttianalyysi."

Kim Gorschelnik, FIM: "Markkinasentimentin otamme huomioon, kun tarkastelemme talouden suuntaa ja siinä tapahtuvia muutoksia ja vastaavasti yritysten tulosennusteita. Tämän lisäksi voimme esimerkiksi painottaa matalan riskin (beta) osakkeita, jos ennakoimme sijoittajien suosivan niitä epävarmassa markkinatilanteessa. Käytämme myös teknisen analyysin indikaattoreita valinnoissa."

Positiivisen puolella

Analyytikkoja on toisinaan syytetty ylioptimisteiksi nousukaudella ja pessimisteiksi laskukaudella. Toiset taas sanovat, että analyytikoiden suosituksissa ostokehotuksia on kroonisesti liian paljon siitä syystä, että yleensä analyytikoiden palkan maksavat viime kädessä sijoittajat kaupankäyntipalkkioissa. Ostosuositus saa sijoittajan helpommin toimimaan kuin myyntisuositus. Myyntisuositusta kun voi normaalikeinoin noudattaa vain siinä tapauksessa, että osaketta sattuu olemaan salkussa.

Kyselyyn osallistuneista kolmesta suomalaisesta analyysitalosta kaikissa positiivisia suosituksia on enemmän kuin negatiivisia, mutta Inderesillä eroa on vain kaksi yhtiötä. Prosentteina ilmaistuna Inderesin suosituksista 51 prosenttia on positiivisia.

Prosenttiluku on laskettu ynnäämällä osta- ja lisää-suositukset ja jakamalla se osta-, lisää-, vähennä- ja myy-suositusten kokonaismäärällä. Tällöin mahdolliset pidä-suositukset tai "ei suositusta"-kategoriat jäävät tyystin huomiotta.

Evlillä positiivisia suosituksia on 57 prosenttia.

Kyselyn kolmesta absoluuttisia suosituksia antavasta analyysitalosta selvästi optimistisin on OP, jolla positiivisten suositusten osuus on peräti 79 prosenttia. Toisin sanottuna viidestä osakkeesta, joille OP antaa kantaaottavan suosituksen, neljän kohdalla suositus kehottaa ostamaan tai lisäämään. Osta-suosituksia OP:llä oli kyselyn tarkastelupäivänä 16. kesäkuuta 18 kappaletta, myy-suosituksia viisi.

Viikon trio: Kolme sääherkkää yhtiötä

Sesonki vaikuttaa yhtiöiden liiketoimintaan. Säällä on merkitystä muun muassa seuraavien Helsingin pörssissä noteerattavien yhtiöiden liiketoimintaan.

1. Lihanjalostajat Atria ja HKScan

Kun sää on hyvä muttei liian hyvä, mökillä grillataan laatulihaa.

2. Panimoyhtiö Olvi

Kesäsäät vaikuttavat erityisesti vissyjen ja siiderin menekkiin – olutta menee joka tapauksessa.

3. Energiayhtiö Fortum

Sateet vaikuttavat vesivoiman saatavuuteen ja siten sähkön hintaan. Norjan sateet voivat painaa sähkön hintaa pohjoismaisessa sähköpörssissä, joskin talven sateilla on kesäsateita suurempi merkitys.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti