KARON GRILLI Mikko Helanderin pääjohtajakaudella Kesko on tehnyt liikevoittoonsa tasokorotuksen.
Viime vuoden reilusta 800 miljoonasta eurosta vertailukelpoinen liikevoitto tosin laskenee tänä vuonna laskusuhdanteessa 700 miljoonan euron tienoille. Viimeisimmän tulosjulkistuksen yhteydessä Kesko kavensi ennustehaarukkaansa lähemmäs aiempaa alalaitaa ja arvioi rivin olevan 680–730 miljoonaa euroa. Silti ollaan selvästi koronaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla.
Mikko Helander olisi voinut jäädä eläkkeelle jo viime kesänä, sillä hän täytti kesäkuun alussa 63 vuotta. Helander kuitenkin jatkaa pääjohtajanpostissaan toistaiseksi.
Mitä hän tavoittelee? Miljardin euron liikevoittoa?
”Pidän ajatuksesta”, Helander sanoo Karon Grilli -ohjelman haastattelussa.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Kesko maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
Onnisen ihme
Koko 2000-luvun Kesko on pyrkinyt kansainvälistymään rautakaupan avulla. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa teki viime vuonna 4,8 miljardin euron liikevaihdolla 340 miljoonan euron vertailukelpoisen liikevoiton. Se alkaa jo hätyytellä päivittäistavarakauppaa, jonka vastaavat luvut viime vuonna olivat 6,1 miljardia ja 460 miljoonaa euroa.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupalle merkittävä askel on ollut Helanderin kauden alussa tehty Onninen-yritysosto, joka loi pohjan Keskon teknisen tukkukaupan bisnekselle. Viime vuonna Onninen teki 2,3 miljardin euron liikevaihdolla yli 170 miljoonan euron vertailukelpoisen liikevoiton.
Kun Kesko osti Onnisen vuonna 2016, velaton kauppahinta oli vajaat 370 miljoonaa euroa. Investointeja on tietenkin tehty, mutta jo aikanaan hyvältä Keskon vinkkelistä näyttänyt kauppa on alkanut vaikuttaa suorastaan erinomaiselta.
Kesko on jatkanut rautaryhmänsä kasvattamista. Elokuussa Kesko kertoi ostavansa tanskalaisen Davidsen-rautakauppafirman, jolla on Tanskassa vajaan kymmenen prosentin markkinaosuus. Kun kaupasta kerrottiin, huomiota kiinnitti muotoilu Davidsenin vahvasta noin 30 prosentin markkinaosuudesta Etelä-Tanskassa. Muussa osassa maata jää varaa uusille yrityskaupoille.
Helanderin mukaan Keskon aikeet tunnetaan ja potentiaaliset myyjät ovat yhteydessä yhtiöön.
”Käymme koko ajan läpi eri kohteita”, Helander sanoo. ”Ei ole mikään salaisuus, että meillä on erilaisia hankkeita koko ajan tarkastelussa.”
Keskon liikevaihto on kauppiaan kulu
Keskon perinteistä liiketoimintaa on K-kauppiaiden keskustukkuliikkeenä toimiminen. K-ruokakauppiaat ovat Keskon suurin asiakasryhmä, ja samalla Keskon suurimpien osakkeenomistajien lista on vuorattu kauppiailla. Keskon hallituksessa on kolme kauppiastaustaista jäsentä. Eikö tämä johda ristiriitaan?
”Kesko on kauppiaiden aikoinaan perustama, ja kauppiaat ovat yhtiön vuonna 1960 vieneet pörssiin. Kauppiaat ovat upeita omistajia ja arvostavat yhtiötä, joka tekee tulosta ja maksaa osinkoa”, Mikko Helander sanoo.
Kesko tekee hurjan hyvää tulosta päivittäistavarakaupassa. Eivätkö suuret ja vaikutusvaltaiset kauppiaat soittele, että he näkisivät mielellään Keskon tuloksen oman kauppansa tuloksessa?
”Ei, ei koskaan”, Mikko Helander vastaa. ”Olen saanut olla kohta yhdeksän vuotta Keskon pääjohtajana. Ei ikinä, koskaan, ole olut tällaisia soittoja eikä tällaisia keskusteluja. Kauppiaat ovat erittäin iloisia siitä, että Kesko ja K-ryhmä on pystynyt uudistumaan ja kasvamaan. Olemme yhdessä pystyneet kasvattamaan asiakasmääriä K-ruokakaupassa ja parantamaan merkittävästi Keskon kannattavuutta päivittäistavarakaupan kaikilla osa-alueilla.”
”Upeaa on myös se,että samalla kun Keskon kannattavuus on parantanut, myös K-ruoka-kauppiaiden kannattavuudet ovat parantuneet. Tässäkin suhteessa asiat ovat erittäin hyvin tasapainossa.”
Katso koko ohjelma!
Karon Grillistä selviää myös, kuinka Kesko tekee rahaa ruuan verkkokaupalla ja mitä kuuluu Kesko Senukai -yhteisyritykselle, jonka Kesko pani strategisen tarkastelun alle. Entä voisiko Kesko myydä urheilukauppaliiketoimintansa?
Ohjelmaan kuuluu yhteistyössä Nordea Fundsin kanssa tehtävä Marinadi-osio. Marinadissa käsittelyssä ovat pitkät korot.
Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen huomauttaa, että korkosijoitukset pitäisi itse asiassa hajauttaa laajemmin kuin osakesijoitukset.
”Vaikka riski siitä, että jokin menee konkurssiin, tapahtuu tosi harvoin, mutta kun tuotto on pienempi ja stabiilimpi, riski pitää hajauttaa kunnolla”, hän sanoo.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja omistaa Keskoa. Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Karon Grilli -ohjelmaan sisältyvän Marinadi-osio on tehty yhteistyössä Nordea Fundsin kanssa.
