Lemonsoft listautuu, vaikkei tunnu tarvitsevan rahaa

KARON PÖRSSI 1980-luvun puolivälissä Helsingin pörssiin listautui porilainen "kehitysyhtiö" Mancon. Vuonna 1989 yhtiö ajautui konkurssiin.

Irvileuat ilkkuivat, että näkihän sen jo yhtiön nimestä. Kun Manconin tavut kääntää toisinpäin, tulee sana "conman". Englanniksi "conman" tarkoittaa huijaria, petkuttajaa.

Tämä juttu tuli ensimmäiseksi mieleeni, kun luin, että First North -markkinapaikalle on tulossa ohjelmistoyhtiö nimeltä Lemonsoft.

Lemon tarkoittaa englanniksi sitruunaa, mutta slangikäytössä sanalla on viallista tuotetta tai vastoinkäymistä tarkoittava sivumerkitys.

Lemonsoftin nimessä soft viittaa ohjelmistoihin eli softwareen, mutta adjektiivina sana tarkoittaa pehmeää.

Pehmeä sitruuna? Mielikuvassa käden sisään puristuu parhaat päivänsä nähnyt, kenties pinnaltaan homehtunut mätä sitrushedelmä.

Tätä mielikuvaa kirkkaankeltaista tunnusvärinään käyttävä Lemonsoft tuskin tavoittelee, mutta jos yhtiön pörssitaival ei suju odotuksien mukaisesti, aina voi vedota: teitähän varoitettiin. 

Kannattava ohjelmistoyhtiö

Lemonsoft on tunnuslukujensa perusteella kaikkea muuta kuin mätä. Viime vuonna Lemonsoft teki 13,6 miljoonan euron liikevaihdolla 3,9 miljoonan euron liikevoiton. Kolmeakymmentä lähentelevä liikevoittoprosentti kielii laadusta, varsinkin kun lukua painavat puolen miljoonan suuruiset poistot ja listautumiseen liittyvät kertakulut.

Ihmetellä toki voi ja pitääkin, mitä mahtavat olla viime vuodelle kirjatut listautumiseen liittyvät kulut, jotka Lemonsoft haluaa puhdistaa esittelemällä oikaistua liikevoittoa. Oikaistuissa luvuissa on aina se vaara, että normaaliin liiketoimintaan liittyviä kuluja voi tulla kiusaus lakaista kertaeriin.

Kertaluonteisesti viime vuoden tulosta nosti Business Finlandilta saatu koronatuki. Business Finlandin koronatukihakupalvelun mukaan Lemonsoft on saanut 100 000 euron koronapiikin.

Komeaa liikevoittotasoa selittää se, että Lemonsoft on jo pitkään toiminut ohjelmistoyhtiö. Ohjelmiston tekemiseen kuluu paljon aikaa, vaivaa ja rahaa, mutta kun sen on tehnyt, ohjelmistolisenssien monistaminen onnistuu helposti eikä myymisestä aiheudu yhtiölle juuri muuta taloudellista rasitusta kuin myyjälle maksettava palkka. Raha kilisee yhtiön kassaan korkealla prosentilla.

Konsultointiakin Lemonsoft myy, mutta skaalautuva softabisnes muodostaa selvästi suuremman osan yhtiön liikevaihdosta.

Pk-yhtiöiden ERP-nyrkki

Lemonsoft tarjoaa toiminnanohjausjärjestelmiä (ERP) pienille ja keskisuurille yhtiöille. Koska Lemonsoft myy pääosin kuukausimaksullisia lisenssejä, sen tulovirrat ovat jatkuvia ja tasaisia – sijoittajat arvostavat ennakoitavuutta.

ERP-järjestelmästä toiseen siirtyminen on asiakasyhtiölle suuri päätös, jota ei tehdä kevein perustein. Siksi asiakasvaihtuvuuden pitäisi kaiken järjen mukaan pysyä matalana, jos softayhtiö vain pitää tuotteensa kilpailukykyisenä eikä pahemmin mokaile.

Lemonsoftin asiakaskunta on hajautunut, joten muutaman asiakkaan menettäminen ei aiheuta ongelmia. Tietenkin jokainen asiakasmenetys kertoo siitä, että yhtiö ei ole syystä tai toisesta ollut tälle asiakkaalle kilpailukykyinen. Asiakaskunnan kehitys ja asiakastyytyväisyys ovatkin Lemonsoftin kaltaiselle yhtiölle tärkeitä mittareita.

Toiminnanohjausjärjestelmän toimittajan luotettavuus ja jo mielikuva luotettavuudesta on tärkeä myyntiargumentti, jolla asiakkaita voitetaan silloinkin, kun hinta ei ole halvin. First North -listautumisen tuoma näkyvyys ja läpinäkyvyys osaltaan luovat luotettavuusmielikuvaa.

Haittaakaan lukujen avaamisesta suurelle yleisölle ei ole, sillä toisin kuin monissa muissa bisneksissä, ohjelmistoliiketoiminnassa hyvän kannattavuuden näyttämistä ei tulkita niin, että hinnoissa on ilmaa. Päinvastoin talousmenestys lyö yhtiön kylkeen laatuleimaa: kun firma kerran pärjää, kai sen tuotteiden täytyy olla hyviä?

Lemonsoft laskuttaa nykyisin asiakkaaltaan keskimäärin 3 500 euroa vuodessa eli 300 euroa kuukaudessa. Ohjelmisto ei siten ole asiakasyritykselle niin iso investointi, että sen hinnasta kannattaisi alkaa vääntää tavanomaista tinkimistä enempää. Enemmän kuluja tai vaihtoehtoisesti säästöjä aiheuttaa ohjelmiston käyttöön kuluva henkilökunnan työaika.

Minulla ei ole mitään käsitystä siitä, onko Lemonsoftin ratkaisu parempi vai huonompi kuin muut tarjolla olevat. Kaiken lisäksi hyvyys on käyttäjän käsissä: yksi tykkää Vismasta, toinen Admicomista.

Kasvua kaupoilla

Lemonsoft julistautuu nopeasti kasvaneeksi yhtiöksi. Osa kasvusta on kuitenkin napsittu epäorgaanisesti eli ostamalla kilpailijoita. Se on tyypillinen tapa kasvattaa yhtiötä listautumisen vaatimaan kokoluokkaan.

Kuluvan vuoden aikana Lemonsoft on ostanut kaksi yhtiötä ja Alma Medialta Talosofta-liiketoiminnan. Jos ostettujen yhtiöiden luvut lasketaan mukaan viime vuoden tietoihin, näin saatu vuoden 2020 pro forma -liikevaihto on 17,4 miljoonaa euroa.

Yhtiöesitteen mukaan Lemonsoft on viime vuosien aikana ostanut seuraavat yhtiöt tai liiketoiminnat:

Metsys

Onnea vaan niille lemonsoftilaisille, jotka integroivat yhtiöitä yhteen!

Yritysostojen määrään suhteutettuna on pieni ihme, että vaasalaisyhtiöllä on vain yhdeksän toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Vantaan toimipiste on tarkoitus yhdistää Helsingin konttoriin, jolloin toimipaikkaverkko putoaa kahdeksaan.

Onhan sitä siinäkin pienenpuoleiselle firmalle.

Onnea matkaan tarvinnevat myös ne softasuunnittelijat, jotka pääsevät kursimaan ostosten myötä salkkuun sujahtaneita softia yhdeksi tuoteperheeksi.

Osaltaan Lemonsoftin kasvuajatus kun perustuu juuri siihen, että yhtiö pystyy myymään nykyisille asiakkailleen laajempaa tuotepakettia. Ohjelmistojen kääräiseminen keskenään sulavaksi kokonaisuudeksi ei välttämättä onnistu aina vain logoa vaihtamalla.

Nykyomistajat myyvät

First North -listautumisellaan Lemonsoft ei ensisijaisesti hamua rahaa vaan osakkeelleen noteerausta, mikä puolestaan mahdollistaa osakkeen käytön maksuvälineenä yrityskaupoissa – tai helpomman arvonmäärityksen mahdollisena yritysostokohteena ollessa. Rahaa Lemonsoft ei akuutisti kaipaakaan. Tase on hyvässä kunnossa, kassavirta vuositasolla tarkasteltuna positiivinen.

Annin myötä rahaa ropisee kuitenkin laariin vajaat 14 miljoonaa euroa. Tiedossa voi olla makeaa elämää tai (ainakin osin) käteisellä toteutettavia yrityskauppoja. Sijoittajat toivonevat jälkimmäistä, kunhan ostokohteiden hinnat ovat järkeviä ja kaupat luovat arvoa.

Jotta kaupankäynti olisi fiksua ja yhtiön hinnan muodostuminen aitoa, tarvitaan vapaasti vaihdettavia osakkeita. Kun rahaa ei voi ottaa loputtomiin lojumaan yhtiön pankkitilille – pankithan perivät rahan säilyttämisestä maksua –, yhtiön nykyiset omistajat uhrautuvat ja tarjoavat omia osakkeitaan myyntiin.

Osakemyynti onkin selvästi suurempi kuin osakeanti. Osakeannissa Lemonsoft suunnittelee keräävänsä 15 miljoonan euron bruttovarat, kun taas nykyisten omistajien myynnit ovat bruttoarvoltaan 39 miljoonaa, tai käytännössä 47 miljoonaa, jos ja kun lisäosake-erälle löydetään ostaja. Yleensä löydetään. Jos ei löydetä, hinta on asetettu pahasti väärin.

Markkinoilta pitäisi saada siis 62 miljoonaa. Ankkurisijoittajia on kerätty jo vajaalle 43 miljoonalle eurolle. Ankkurinsa Lemonsoftiin heittävät muiden muassa Ilmarinen, Mandatum Asset Management ja joukko rahastoja. 

Riten tuuletusviikot

Lemonsoftin omistavat tällä hetkellä ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö Rite Ventures (61 %) ja yhtiön perustaja Kari Joki-Hollanti (37 %). Muilla omistajilla on muutama murunen.

Rite Ventures tunnetaan suomalaisissa sijoittajapiireissä Verkkokauppa.comin pääomasijoittajana. Verkkosivuillaan Rite kehuskelee olevansa yhä Verkkokauppa.comin toiseksi suurin omistaja, mutta se ei pidä paikkaansa.

Ritelle tuntuu tulleen akuutti tarve tuulettaa Suomi-sijoitussalkkuaan listautumisikkunan tällä aukaisukerralla, sillä se on tuomassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle myös moottoripyörätarvikeyhtiö Duellin. Myös Duellin listautumisen yhteydessä Rite aikoo myydä omistuksiaan.

Hyvän yhtiön tunnusmerkit kasvattavat hintalappua

Jos puhtaasti tilinpäätöslukujen perusteella olisin ryhtynyt arvioimaan Lemonsoftille sopivaa markkina-arvoa, olisin päätynyt maltillisempaan hinta-arvioon kuin Lemonsoftin neuvonantajat. Lemonsoftin osakemäärä nousee annin myötä 18,3 miljoonaan kappaleeseen ja markkina-arvo 216 miljoonaan euroon.

Saahan siihen muutaman ohjelmistolisenssin myydä.

Lemonsoftilla onkin kova kasvutavoite: vuoden 2025 loppuun mennessä vuosiliikevaihdon pitäisi olla 40 miljoonaa euroa. Siihen pitäisi päästä epäorgaanisesti eli myymällä uusille ja vanhoille asiakkaille ja ristiinmyymällä ostettuja softia. Päälle tulisivat mahdolliset yritysostot, joita Lemonsoft aikoo jatkaa.

Jos orgaaninen kasvutavoite toteutuu, Lemonsoftin P/S vuoden 2025 kasvutavoitearviolla on viisi.

Lemonsoft tavoittelee saman vuoden loppuun mennessä oikaistua liikevoittoa, joka olisi 40 prosenttia. Jos oletetaan, että oikaisuja ei olisi ja että rahoituserät olisivat nolla ja vero normaali suomalainen yhteisövero 20 prosenttia, Lemonsoftin bruttotulos olisi 13 miljoonaa euroa ja p/e-luku 17.

Sen hinnan voisin hyvinkin maksaa – mutta siihen asti olisi mentävä nollatuotolla.

Onko ankkureilla painoa?

Hinta on kuitenkin päätetty, ja sen mukaan on elettävä.

Lemonsoft on löytänyt tällä hinnalla melkoisesti ankkurisijoittajia. Itse asiassa "ankkureita" on niin paljon ja kunkin "ankkurin" omistusosuus yhtiöstä on niin pieni, etteivät ne ole oikeita ankkureita vaan listautumismyyntiin ennakolta sitoutuneita merkitsijöitä. Mikään ei takaa, etteivätkö "ankkurit" olisi liikkeellä pikavoiton toivossa.

Eikä näillä tukkumerkitsijöillä ei ole ankkurin asemaa tulevassa yhtiössä, jossa Rite Ventures on edelleen selvästi suurin osakkeenomistaja ja perustaja Kari Joki-Hollanti yhtä lailla voimahahmo.

Kielipoliisin tuomio: "Ankkuri"-sanaa on käytetty väärin.

Vaan kun kerran noin moni ammattisijoittaja ostaa Lemonsoftia nykyarvostuksella ja koska Danske Bank tukenee osakkeen hintaa, jos se alkaa valua noteerauksen alettua, taidanpa minäkin tehdä pienen puhtaasti spekulatiiviseen pikavoittoon tähtäävän merkinnän.

Miksi teen niin, jos päädyn niin tekemään? Lähinnä siksi, että Rite Venturesille jää enemmän Lemonsoftin osakkeita kuin se myy. Siksi sijoitusyhtiön kannalta osakkeelle on tärkeää saada hyvä jälkimarkkinakehitys ja paljon ahnaita ostajia sitten, kun se päättää luopua lopuista osakkeistaan. Siksi sen olisi edullista asettaa tarjoushinta nyt sellaiseen kohtaan, että Lemonsoft saa positiivisen pörssistartin ja hyvän yhtiön maineen.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Alma Mediaa.