KARON GRILLI Rakentaminen, varsinkin asuntorakentaminen, on Suomessa romahtanut. Suhteutettuna uudisrakentamisen ahdinkoon puuelementtejä valmistava Lapwall selvisi viime vuodesta kohtuullisella vastatuulella: yhtiön liikevaihto laski vain 20 prosenttia.
Tulos toki rytisi alas selvästi enemmän, 53 prosenttia, kun mittarina käyttää tuloslaskelman alinta riviä eli nettotulosta.
Lapwall tekee kantavia seinäelementtejä ja seinien verhoiluelementtejä sekä kattoelementtejä ja kattoelementtijärjestelmiä. Kun yhtiö listautui kevättalvella 2022, seinäelementit olivat selvästi Lapwallin suurin tuoteryhmä.
Rakennusmarkkinan muutos – halleja sentään pystytetään – näkyy siinä, että viime vuonna Lapwallille eniten liikevaihtoa toivat kattoelementit. Kattoelementteihin Lapwall laajeni yritysostoin, ja nyt sen markkinaosuus tuoteryhmässä Suomessa on yhtiön oman arvion mukaan 70 prosenttia.
”Perinteisen seinäelementtipuolen kysyntä on laskenut hyvin voimakkaasti, ellei romahtanut. Useita toimijoita on tippunut pois. Tällä hetkellä useita seinäelementtejä valmistavia tehtaita on kiinni”, Lapwallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen kuvailee Karon Grillissä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Lapwallin kanssa. Lapwall maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
Yritysostolla Kastelli-asiakkuus
Yksi ilmeisen pahalla vajaakäytöllä ollut seinäelementtivalmistaja oli Raahessa toiminut KW-Component, jonka elementtiliiketoiminnan Lapwall osti viime kesänä 4,2 miljoonalla eurolla. Lapwall ajoi ostamansa tuotannon alas muutamassa kuukaudessa ja siirsi valmistuksen Pyhännän tehtaalleen.
Liiketoiminnasta maksamansa kauppahinnan lisäksi Lapwall otti siis vastattavakseen alasajokustannukset. Oletettavasti Raahen tehdas pyöri tappiolla, eikä sieltä tullut viime vuodelle liikevaihtoakaan kuin murunen.
Näillä tiedoilla järjettömältä näyttävän kaupan kääntöpuoli oli se, että samalla Lapwall sai solmittua Kastelli-talot-pientalovalmistajan kanssa 5,5 vuoden sopimuksen puuelementtien valmistamisesta. Sopimuksessa on viiden vuoden jatko-optio.
Lapwallin toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen hahmottelee, että Kastelli-sopimus voisi, optiojakso mukaan luettuna, tuoda Lapwallille suunnilleen sadan miljoonan euron liikevaihdon. Siksi kauppa kannatti tehdä.
”Jos lähtisimme hakemaan sitä 8–10 miljoonan euron liikevaihtoa per vuosi, ei sekään ilmaista ole”, Pekkarinen sanoo.
”Meille tulee [RW-Componentin kauppahinnasta] 400 000 euroa per vuosi poistoja kymmenen vuoden ajan. Kymmeneen miljoonaan suhteutettuna se on neljä prosenttia. Jos lähdetään hakemaan projektikauppaa, kyllä se vähintään sen maksaa.”
RW-Component-kauppa vaikuttaa joka tapauksessa isolta vedonlyönniltä Kastellin menestyksen puolesta. Kastelli kuuluu Harjavalta-konserniin samoin kuin Jarmo Pekkarisen veljen ja Lapwallin toiseksi suurimman omistajan Timo Pekkarisen perustama Lapti-rakennusliike.
Jos ja kun Kastellin volyymit nousevat ennakoidulle tasolle, Kastellista tulee Lapwallille merkittävä asiakas, joka osuus liikevaihdosta olisi 10–20 prosentin luokkaa. Melkoinen riskikeskittymä?
”Meidän näkemyksemme on, että Kastelli selviää tästäkin taantumasta voittajana”, Jarmo Pekkarinen sanoo Grillissä.
Jätti-investointi keskellä lamaa
Lapwall pohtii parhaillaan merkittävää laajennusta Pyhännän tehtaalleen, joka vanhastaan on keskittynyt seinäelementtien valmistamiseen. Tehtaalla tehdään myös kattoelementtijärjestelmiä ja seinien verhoiluelementtejä, joiden myynti kasvoi viime vuonna rakentamisen alhosta huolimatta.
Suunniteltu investointi on 15–17 miljoonaa euroa, mikä vastaa Lapwallin nykyistä oman pääoman määrää. Investoinnin bruttosumma katettaneen pääosin pankkilainalla ja mahdollisesti saatavilla avustuksilla.
Investointi nostaisi Pyhännän tehtaan teoreettisen tuotantokapasiteetin 60 miljoonaan euroon vuodessa. Teoreettisella tuotantokapasiteetilla Lapwall tarkoittaa nykyisillä hinnoilla laskettua vuosimyyntiä, joka pystyttäisiin tuottamaan, jos tehtaan linjoja ajaisi maksimivauhtia kahdessa vuorossa jokaisena arkipäivänä. Nykyisin Pyhännän tehdas pystyy 25 miljoonan euron vuosituotantoon.
”Investoinnin tekemättä jättäminen olisi iso riski. Kun normaali kysyntätilanne palaa, me myydään eioota [jos investointia ei tehtäisi]”, Jarmo Pekkarinen sanoo.
Kastelli-sopimus osaltaan mahdollistaa investoinnin tuomalla oletettavaa tulevaa kysyntää ja osaltaan pakottaa siihen.
Vetelin ja Pälkäneen kattoelementtitehtaiden yhteenlaskettu teoreettinen maksimikapasiteetti on neljänkymmenen miljoonan euron luokkaa, ja sitä on tarkoitus nostaa viiteenkymmeneen miljoonaan.
Investoinnin jälkeen Pyhännän tehtaan ja kahden kattoelementtitehtaan yhteenlaskettu vuosituotantokapasiteetti olisi siten reilut sata miljoonaa euroa.
Lapwallin julkilausuttuna tavoitteena on listautumisesta asti ollut yli 70 miljoonan euron liikevaihto vuoden 2026 loppuun mennessä.
Jos ja kun Pyhännän investointi päätetään toteuttaa, valmista pitäisi olla ensi vuoden lopulla. Vielä on mahdotonta sanoa, miltä rakentamisen tilanne silloin näyttää ja millainen käyttöaste tehtaalle saadaan.
Pekkarinen kuitenkin laskee, että uuden tehtaan tehokkuuden ansiosta jo nykyisellä volyymillä Pyhännällä pystyttäisiin tekemään vuodessa miljoona euroa enemmän käyttökatetta.
”Se, että nykykysyntätilanteesta mentäisiin vielä alemmas, on hyvin epätodennäköistä”, hän arvioi.
Osinkoa ja uutta lainaa
Lapwallin hallitus ehdottaa 13 sentin osakekohtaista osinkoa, kun viime vuoden osakekohtainen tulos oli 18 senttiä. Suunnilleen kolmen euron osakekurssilla osinkotuotoksi tulee reilut neljä prosenttia. Rahaa osingonjakoon kuluu vajaat kaksi miljoonaa euroa.
Lapwall toimii varsin suhdanneherkällä alalla ja suunnittelee suurta investointia, joka johtaa velkaantumiseen. Eikö rahaa osingonjaon sijaan kannattaisi jemmata investoinnin varalle? Tuhti kassa antaisi myös liikkumavaraa peliliikkeisiin, jos syliin poimittavaksi tulisi vaikeuksiin joutuneita kilpailijoita.
”Haluamme olla hyvä osingonmaksaja. Yhtiön tase on siinä kunnossa, ettei osingonmaksu vaaranna yhtiön tulevaisuutta eikä taloudellista asemaa”, Jarmo Pekkarinen sanoo.
Hän muistuttaa myös, että Lapwallin työntekijöistä 30 prosenttia omistaa yhtiön osakkeita.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Hän omistaa Lapwallia.
