RAHAT

Teknologia onkin metsää? Näin rahastot ovat sulautuneet

29.7.2015

Toimittaja Karo Hämäläisen Karon pörssiviikko ilmestyy Taloustaidossa aina keskiviikkoisin. KARON PÖRSSI Mitä rahastosalkussani oikein on ja miksi?

Tämän kysymyksen voi joutua esittämään, jos ei ole hetkeen vilkaissut rahasto-omistuksiaan. Eikä se ole lainkaan tavatonta. Rahastosäästöt tehdään pitkälle aikavälille ja juuri sillä ajatuksella, että sijoituksista ei tarvitse huolehtia eikä niiden perään tarvitse vilkuilla. Muussa tapauksessahan kuka tahansa ostaisi etf:iä tai tekisi suoria osakesijoituksia.

Rahastoyhtiöt järjestävät osuudenomistajilleen jännitystä ja pyöritystä salkkuun lakkauttamalla ja sulauttamalla rahastojaan. Epätietoisten avuksi pyysin Suomen kolmesta suurimmasta rahastoyhtiöstä tiedot kymmenen viime vuoden aikana tehdyistä sulautumisista. Osasin odottaa pitkiä listoja, mutta rivejä kertyi järkyttävästi.

Tämän jutun lopussa on rahastoyhtiöittäin tiedot rahastosulautumisista vuodesta 2005 alkaen. OP:lla tarkastelu alkaa vasta marraskuusta 2007, sillä aiempia tietoja ei ollut saatavilla. Taulukko on järjestetty salkkuaan inventoivan rahastosäästäjän näkökulmasta niin, että ensimmäisessä sarakkeessa on rahaston nykyinen nimi – siis se, mitä salkussa voi tällä hetkellä olla. Seuraavista sarakkeista käy ilmi, milloin ja mistä rahasto-omistus saattaa olla peräisin. Osa rahastoista on ennättänyt sulautua useaan otteeseen.

Rahastosulautumiset toteutetaan niin, että niistä ei koidu sijoittajalle veroseuraamuksia sulautumishetkellä. Rahastojen hankintahinta on siten niiden alkuperäinen hankintahinta; yhden rahasto-osuuden hankintahinta toki muuttuu sulautumisessa.

Harmaita hiuksia omistustensa selvittäjälle saattaa aiheutua sellaisissa tapauksissa, että sijoittajan salkkuun on tullut samaa rahastoa useita eri reittejä. Vaikkapa OP-Metsää ja OP-Teknologiaa aikoinaan ostaneella on nyt salkussaan OP-Maailmaa, josta osa on vanhaa Metsää, osa vanhaa Teknologiaa, ja onhan salkussa voinut jo entuudestaan olla sitä rahastoa, johon lakkautetut rahastot on sulautettu.

Tuottohakuinen onkin yhtäkkiä maltillinen

Kauniisti ajateltuna huonosti menestyneiden ja pieniksi kutistuneiden rahastojen yhdisteleminen on rahastoperheen hoitoa ja järkeistämistä. Rahastoyhtiön näkökulmasta peruste rahastojen yhdistämiselle on selvä: suurten salkkujen hoitaminen on rahastoyhtiölle kannattavampaa kuin pienten rahastojen pitäminen listoilla. Mitä pienemmällä rahastomäärällä saa sidottua samat eurot oman yhtiön hallintaan, sitä parempi rahastoyhtiölle.

Sijoittajan kannalta tilanne sen sijaan saattaa olla tympeä. Hän on sijoittanut johonkin rahastoon ainakin teoriassa siksi, että se sopii hänen sijoitusstrategiaansa. Kun rahasto kesken suunnitellun sijoitusperiodin muuttuukin hänen tahtomattaan toisenlaiseksi rahastoksi, hän joutuu lunastamaan rahaston ennenaikaisesti ja kotiuttamaan mahdolliset voittonsa ja maksamaan niistä verot (tai yhtä lailla tappionsa, jolloin tappioiden vastapainoksi täytyy etsiä voitollista myytävää, jotteivät tappioiden verohyödyt jää saamatta).

Toinen vaihtoehto, minkä useimmat piensijoittajat valitsevat, on antaa rahastofuusion tapahtua, minkä seurauksena salkkuun tulee puolivahingossa jotain muuta kuin mihin on sijoittanut. Esimeriksi sekä Nordea että OP ovat lyöneet teknologiatoimialarahaston, metsäyhtiörahaston ja terveydenhuoltotoimialarahaston samaan nippuun. Sijoituskohteina toimialat ovat keskenään hyvin erilaisia; metsäteollisuus on syklistä, kun taas terveydenhoitoa leimaa defensiivisyys. Vähän kuin punainen pakettiauto muuttuisi kesken ajon vihreäksi moottoripyöräksi.

Entä mitä tuumivat ne Japanin nousua vuosikymmenen ajan odottaneet OP:n rahastosijoittajat, joiden Japani-rahasto vuotta ennen kurssirallin alkua sulautettiin koko Aasian kattavaan indeksirahastoon?

Danske on tehnyt Ukrainasta Venäjää ja laajentanut Puolan Itä-Euroopaksi, mutta yleisesti Danske on ollut suurempia kilpailijoitaan maltillisempi rahastojensa mulkkauksessa. OP on vaihtanut Aasian Tiikerit vaurastuvaan keskiluokkaan ja tehnyt tuottohakuisista maltillisia. Nordean katsannossa absoluuttisen tuoton sijoittajat haluavat korkosalkun, jossa on kymmenen prosentin osakelisä. Korkorahastojen puolella jenkkibondirahastoja on sulautettu euroalueen vastaaviin korkopapereihin sijoittaviin rahastoihin.

Trendirahastoilla rahat sijoittajilta?

Jos rahastoyhtiö on oikein röyhkeä, se lanseeraa uusia rahastoa liukuhihnalta aina kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Trendin harjalla olevaa kohdemarkkinaa kun on kiva myydä. Kun trendi hiipuu, rahaston arvo laskee, mahdolliset suursijoittajat pakenevat rahastosta ja rahastopääomat pienenevät. Tällöin rahastoyhtiö yhdistää rahaston johonkin riittävästi sitä muistuttavaan suurempaan rahastoon.

Suuri osa rahastofuusioista on kuitenkin perusteltuja päällekkäisyyksien poistamisia. Oman luokkansa muodostavat ikäkausirahastot, joiden sijoitussuunnitelma on rakennettu tiettynä vuotena tapahtuvaa lunastusta silmällä pitäen. Kun lunastusvuosi koittaa, rahasto muutetaan korkorahastoksi. Näin on tehnyt esimerkiksi Danske vuonna 2010 sulauttaessaan Sampo Tavoite 2010 -rahaston Sampo Kompassi Korkoon.

Sen sijaan vuosin 2025, 2035 ja 2045 tähtäävien OP-Horisontti-rahastojen sulauttaminen OP-Maltilliseen (Horisontti 2025) ja OP-Rohkeaan (Horisontti 2035 ja 2045) ei vastanne rahastosijoittajien alkuperäistä suunnitelmaa. Parinkymmenen vuoden kuluttua Horisontti 2035:een sijoituksensa tehneellä on salkussaan 80-prosenttisesti osakemarkkinoille sijoittavaa rahastoa, vaikka silloin hänen osakepainonsa pitäisi olla lähellä nollaa. No, tuskinpa tällaista ongelmaa tulee, sillä jos vanhoista merkeistä voi jotain päätellä, OP-Rahastoyhtiö ennättää muuttaa rahastoa ja sen sijoitusperiaatteita monet kerrat kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

Viikon trio: Sanoman kasvuluvut

Sanoma kuuluu pörssin viime vuosien kroonisiin alisuorittajiin. Viime viikolla julkaistu osavuosikatsaus tarjosi vähänlaisesti iloa, ja osakekurssi laskikin Sanoman pörssihistorian alimmalle tasolle. Antti Herlinillä menee tovi jos toinenkin ennen kuin hän saa kuitattua hallituspalkkioillaan Sanoma-osakkeidensa arvonlasku. Herlin tosin ei ensimmäisenä ole hätää kärsimässä. Sen sijaan Sanomaa omistavat yleishyödylliset yhteisöt joutuvat miettimään rahankäyttöään uudelleen, kun vielä muutama vuosi sitten osinkoa tuli toista euroa osakkeelta mutta jotkut analyytikot povailevat tuleville vuosille jo osinkojen nollalinjaa.

Viikon triona ovat Sanoman kolmen perusyksikön orgaanisen kasvun luvut kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Laskevalla markkinalla voiton tekeminen on hankalaa.