veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Luovu ajoittamisesta – ajoita oikein!

Luovu ajoittamisesta – ajoita oikein!
17.2.2016

KARON PÖRSSI Ajoittamisella tarkoitetaan sijoituskielessä sitä, että osakkeita ostetaan silloin, kun ne ovat halpoja, ja myydään silloin, kun ne ovat kalliita.

Huomenna ilmestyvässä kirjassaan Luovu ajoittamisesta – tuplaa tuottosi sijoituskouluttaja Mika Hyttinen kehottaa luopumaan ajoittamisesta. Sen sijaan hän opastaa sijoittajia ostamaan halvalla ja myymään kalliilla. Hyttinen myös laskee nettisivuillaan indeksiä, jonka on tarkoitus auttaa pörssikauppojen ajoittamisessa.

Melkoinen silmänkääntötemppu!

Hyttisen mukaan osaketta voi harkita ostavansa silloin, kun yhtiön todellinen arvo on korkeampi kuin osakkeen pörssikurssi. Väliin pitää mahtua vielä Benjamin Grahamin lanseeraama turvamarginaali.

Ajatus ei siis ole mitenkään uusi. Päin vastoin se on osaketutkimuksen perusperiaate: pyritään määrittelemään yhtiölle käypä arvo, ja jos yhtiötä on tarjolla pörssissä sitä edullisemmin, ostetaan.

Oston aika on silloin, kun osake on riittävän edullinen. Muuna aikana hyvääkään yhtiötä ei kannata ostaa.

Kinkkinen arvokysymys

Yksinkertaisessa periaatteessa on iso ongelma: mikä on yhtiön oikea arvo? Hyttinen läimii avokämmenellä analyytikkojen ja sijoittajien yrityksiä määritellä arvoa tunnuslukujen perusteella.

Tulevien osinkojen nykyarvokaan ei ole Hyttisen mielestä osakkeen oikea arvo – eihän hänen esikuvansa Warren Buffettin Berkshire Hathawaykään maksa osinkoja.

Näkemyksestä voi olla perustellusti eri mieltä. Ensinnäkin Berkshire Hathaway on ennemmin sijoitus- kuin tavallista liiketoimintaa harjoittava yhtiö, joten sillä ei ole koskaan pulaa investointikohteista. Toiseksi ikuisuussijoittajan sijoituksestaan saamat kassavirrat ovat pelkästään osinkoja ja muita niiden kaltaisia eriä. Pitäytyessään osingonjaosta yhtiö kasvattaa potentiaaliaan maksaa jatkossa suurempia osinkoja tai vaikkapa purkautumisen yhteydessä jaettavaa pääomaa, joten osinkoperusteisen arvonmääritysfilosofian näkökulmasta osingon jakaminen tai jakamattomuus tai vaikkapa omien osakkeiden osto on neutraali toimenpide.

Kuinka määrittelet yhtiön arvon, Mika Hyttinen?

"Katson sijoittamista salkunhoitajan sijaan omistajan näkökulmasta. Haluan omistaa yhtiöitä, joiden bisnesmalliin ja ylimmän johdon kyvykkyyteen luotan niin paljon, että minun ei tarvitse omistajana vahtia yrityksen tilannetta. Tällaisestakaan yhtiöstä ei kannata maksaa aivan mitä tahansa hintaa, joten pyrin arvioimaan yhtiön vapaan kassavirran kehitystä kymmenen vuoden päähän."

"Suurimmalle osalle yhtiöistä en osaa määrittää arvoa, joten en myöskään omista niitä." 

"Tervetuloa, kurssilasku!"

Kirjasi nimessä annat ymmärtää, että ajoittamisesta luopuminen tuplaa sijoittajan tuoton. Mihin tämä perustuu?

"Kurssien noustessa käännettä ei ole näköpiirissä ja rahan pitäminen käteisenä tuntuu huonolta vaihtoehdolta. Kohonnut hintataso kuitenkin merkitsee sitä, että uusien ostojen pitkän aikavälin tuotto-odotus on matala mutta tappioriski on kasvanut. Kun negatiiviset uutiset täyttävät uutisvirran ja osakkeiden hinnat laskevat – kuten juuri nyt on tapahtunut –, on tarjolla korkeampi tuotto-odotus matalammalla tappioriskillä. Fiksu sijoittaja toivottaa kurssilaskun tervetulleeksi ja ostaa osakkeita, koska tuotto-odotus on korkeampi ja tappioriski on matalampi."

Esimerkiksi Jeremy Siegelin Yhdysvaltain osakemarkkinoita vuosina 1802–2012 käsittelevän selvityksen perusteella osakemarkkinat ovat Yhdysvalloissa antaneet tuolla aikavälillä keskimäärin 6,6 prosentin reaalituoton. Nimellistuotto ajanjaksolla on ollut 8,1 prosenttia.

Esität, että Helsingin pörssi tuottaa 7,1 prosenttia vuodessa. Kuinka olet päätynyt juuri tuohon lukuun ja millä ajanjaksolla tuotto on keskimäärin 7,1 prosenttia?

"Esitän, että sijoittaja voi odottaa noin 7,1 prosentin vuosituottoa, jos hän ei maksa osakkeista liian korkeaa hintaa."

Hyttisen mukaan vuoden 2015 keväällä osakemarkkinan tuotto-odotus oli vain viisi prosenttia, mutta nyt tuotto-odotus on noin seitsemän prosenttia. Hän ei kerro tarkemmin, perustuvatko arviot pitkien aikavälien keskiarvotuottoihin, Helsingin pörssissä listattujen yhtiöiden toimialojen kasvunäkymiin vai mihin.

Miksi juuri 7,1?

"Käytän lukua 7,1 sen vuoksi, että tuolla tuotolla sijoitus tuottaisi sata prosenttia kymmenessä vuodessa", Hyttinen sanoo.

"Tuhannen euron sijoitus siis kasvaisi indeksiin sijoitettuna kymmenessä vuodessa 2 000 euroon, joten yhtälö ei kuulosta kovin houkuttelevalta. Siksi on aivan luonnollista, että sijoittaja tavoittelee indeksituottoa parempaa tuottoa", hän lisää.

Ajoituksen apuneuvo

Mika Hyttisen yhtiön nettisivuilla julkaistaan hänen laatimansa Tinpie-indeksin kehitys. Vuoden 2009 lopulta alkavan indeksin . Vuoden 2009 lopulta alkavan indeksin . Vuoden 2009 lopulta alkavan indeksin on tarkoitus kertoa, milloin Helsingin pörssi on indeksitasolla ali- ja milloin yliarvostettu. Markkinoiden ali- ja yliarvostus tarkoittaa ajoittamista: pyrkimystä ajoittaa ostot niille ajanjaksoille, kun osakkeet ovat halpoja.

Kirjasi nimessä kuitenkin kehotat luopumaan ajoittamisesta. Eikö tässä ole paha ristiriita?

"Tinpie-indeksin tehtävänä on rohkaista sijoittamaan osakemarkkinoille, kun hintataso on tuon kohtuullisen oletustason lähellä tai alapuolella. Korkean arvostuksen aikana en kehota myymään, koska nousu voi jatkua voimakkaana useiden vuosien ajan. Lisäksi sijoittaja voi tarkoituksella tyytyä matalaan riskituottoon, kun riskittömien tuotto on todella alhainen."

Nettisivuillasi kerrot, että pörssin alennusmyynti alkoi 8.2.2016. Kerrot myös ostaneesi lisää osakkeita. Mitä olet ostanut?

"Ostin lisää Marimekkoa, Fortumia ja osakeindeksiä Saksasta ja Suomesta."

Marimekko on myös Luovu ajoittamisesta – tuplaa tuottosi -kirjan perusteellisimman käsittelyn saava yksittäinen yhtiö. Hyttinen perustelee eri näkökulmilta, miksi Marimekon markkinahinta nykyisellä osakemäärällä vuonna 2026 voisi olla 160–200 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Marimekon markkina-arvo on viitisenkymmentä miljoonaa euroa. 

Viikon trio: Morningstarin Suomi-mitalikolmikko

Rahastoanalyysiin erikoistunut Morningstar palkitsee vuosittain rahastoja lukuisissa kategorioissa, joista yksi on Suomen sijoittavien osakerahastojen luokka. Morningstar palkitsee rahastoja joka kevät edellisen vuoden saavutuksista. Palkittavien rahastojen tulee kuitenkin olla pärjännyt hyvin myös pidemmällä ajalla, ja tarkastelussa otetaan huomioon myös riski.

Tammikuu ei ollut mitalirahastoille suosiollinen. Arvo Finland Value oli Suomeen sijoittavista 37 Rahastoraportissa tilastoidusta osakerahastosta tammikuussa tuotoltaan toiseksi huonoin, Evli Suomi Pienyhtiöt seitsemänneksi kehnoin.

Aiempina kolmena vuotena peräkkäin Morningstarin Suomi-osakerahastopalkinnon on voittanut Seligsonin Suomi-etf.      

Rahasto       Salkunhoitaja
Arvo Finland Value      Juha Varis
Evli Suomi Pienyhtiöt 

Janne Kujala 

Nordea Suomi Indeksirahasto  Laura Viitala

Lähde: Morningstar

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti